IRC-Galleria

Eilinen piti olla taas päivä muiden joukossa. Töiden jälkeen piti noutaa vielä muutama lahja kaupasta ja sen jälkeen piti hakea Mpyörä korjaamolta.

Suurin piirtein näinhän se menikin... Kuitenkin. Saatuani pyörän takaisin tallille ja käytettyäni sen lämpöiseksi, toteamme kaverini kanssa, joka oli mukana noutamassa pyörää, että tuo uusi LeoVincen slipari antaa pyörään ensinnäkin, kyrväkkäämmän ulkonäön. Toiseksi, soundi, joka syntyy kun kaasukahvaa kääntää on korvia hivelevän rääkyvä. Samanlaisia sulosointuja en muista kuulleeni sitten toissa kesän jolloin eräs yrityksemme työnjohtaja onnistui työntämään etusormensa 18m pitkän raitiovaunukiskoelementin alle sen pudotessa. Vain silloin viimeksi oli ilmassa samanlaista ääni skaalaa kuin nyt...

Pakkohan se oli vähän fiilistellä... Eli pyörä pihalle ja paskarinkiä jäisellä pihalla niin perkeleesti! On se vaan hienoa olla niin lapsi, että innostuu tälläisesta.

Aikani siinä pyöritettyäni tuli aika luovuttaa ja ajaa pyörä takaisin sisään. Vielä pari nopeaa "läpän avausta" ja taas muistuu mieleen tua toissakesäinen rääkäisy.

Lähtiessämme hallilta mieleni valtaa kaiho ja vitutus. Miks ei oo jo kesä? Tai edes miks ei oo jo talvi? Talvenkin ois helpompi mennä nopeesti kun se sais ensin alkaa...

Vaikka tässä tulee vielä olemaan kiire jos meinaan kaikki suunnittelemani muutokset pyörään vielä tehdä tämän talven aikana... Pitäisköhän sitä lähteä tästä tallille...
nooh, elämä on ja mopolla pääsee, paitsi talvella.