IRC-Galleria

On lauantai 30.8.08. Katselen keittiöni ikkunasta kaukaisuuteen ja mietin syvällisiä.
Lasken katseeni hitaasti alas, alla olevalle parkkipaikalle ja näen verestävien silmieni lävitse vanhan tuttavani.
Viinan perkelehän se siellä. Pitkästä aikaa. Katson kuinka hän parkkeeraa rekensä minun parkkiruutuuni, tyylipuhtaalla taskuperuutuksella, jonka jälkeen hän
katsoo keittiön ikkunan lävitse syvälle verestäviin silmiini ja taputtaa kutsuvasti kädellään vieressään tyhjänä ammottavaa istuinta. Aikani on koittanut. Aika hypätä hänen rekeensä.


Viinan perkele katsoi parhaaksi jättää rekensä parkkiin minun parkkiruutuuni kun suuntasimme viereisen Ravintolan, Oliverin Terassille. Siellä kun alkoi aivan näillä minuuteilla soittaa Kaija K. Saapuessamme tonteille viinan perkele totesi kaikkien edunmukaista olevan, ettei hän näyttäytyisi julkisesti paikassa, jossa viinaa on lähes rajattomasti samoin kun sitä juovia ihmisiä, joten hän päätti astua minuun.
Kuuntelin ja odottelin toinen toistaan parempia biisejä, mutta -Tinakenkä tyttö- vaan odotti vuoroaan.
Loistavia biisejä tuo tummatar toki veti monia mutta kun olin päättänyt että -tinakenkä tyttö- kuunnellaan ja huutolauletaan mukana ennekuin lähden jonottamaan kohti tiskiä,
niin ei auttanut kun kuunnella kuivin suin.
Minähän en perkele jonossa ole kun tuo biisi alkaa. Siinä sitä olisikin otsikkoa Riihimäen sanomiin:
"Pub Oliverin terassilla ihmisjoukko talloutui jalkoihin kun hullaantunut Kaija K fani sekosi keikalla."
Lopulta -tinakenkä tyttö- räjähti ilmoille. Noin puoleenväliin sitä kerkesin kuuntelemaan kunnes viinanperkele sisälläni otti vallan. Asiaa ei ainakaan helpottanut hyvä ystäväni joka veti hihasta kohti tiskiä. Taas vietiin miestä...

Pitkään kuivin suin olleena päätin aloittaa heti rehvakkaasti ja tilasin juomia niin paljoin kuin pystyin kantamaan. Tarjoilia oli ilmeiseti ärsyyntynyt komeasta ulkomuodostani ja rehvakkaasta asenteestani, sillä kun hän drinkkien valmistuttua nosteli niitä tiskille eteeni, hän kaatoi yhden niistä syliini. Siinä sitä oltiin. Oikeanpuoleinen lahje polvesta alaspäin oli läpimärkä.
Sillälailla. Sain tietysti juomia ilmaiseksi, kera anteeksi pyytöjen, mutta eipä se hirveästi lohduttanut.
Tutut kyllä tietävät että pidän sitä vasemmassa puntissa mutta ihmiset jotka ovat kuullleet minusta, mutta eivät tunne, voisivat nyt luulla märän kohdan oikean polven ALApuolella johtuvan virtsankarkailusta.
Luonnolisesti luulin että tästä se ilta paranee ja paranihan se,
mutta ensin piti kuitenkin pitää huoli ettei puntti pääse kuivumaan liian nopeasti..
Istuin kaikessa rauhassa eräällä baarijakkaralla kun aivan yllättäen toisessa kädessäni ollut lasi räjähti käteeni. Olin aivan hämilläni. Kuinka kummassa lasi vaan räjähtää noin?
Siihen kun ei osunut kukaan eikä mikään. Eikä poikien teoria siitä, että olisin nähnyt jonkun hyvin ruskettuneen, isorintaisen vaaleaverikön ja siksi puristanut lasini rikki, pitänyt paikkaansa sekään.
No oli miten oli. Lasin räjähtäessä sen sisältämä neste sitten roiskui housuilleni, juuri samaiseen kohtaan kuin aikaisemmassakin tapaturmassa. Hienoa!

Ilta meni housujen kuivettua oikein mukavasti. Oliverin sulkeutuessa kuulin oikealla SIVUkorvallani, että kyyti oli seurueellemme saapumassa. Yritin vielä taivutella ystäviäni lähtemään kanssani Vastapäiseen YÖVUOROON mutta kohtasin voimakasta vastustusta. Olin lyöty. Lyöty ja Humalassa.
Kyydin saapuessa nousin autoon vaikka asun noin 10m päässä pub Oliveristä.
Mitähän sitä tuli taas ajateltua tai tuliko mitään?
Istuin kuitenkin beemer merkkisen vessan kyydissä uskollisesti kunnes kaikki seurueemme jäsenet oli viety kotiin ja suostuin vasta sitten menemmän kotiin.
Ovellani viinan perkele nousi minusta. Voimakkaasti humaltuneena hänkin.
Sovimme ettei hän lähtisi ennen aamua ajamaan ja katsoin kuika hän kömpi rekeensä,
veti viltin korvilleen ja aloitti kuorsaamisen. -"Hyvä" mietin mielessäni kun nousin rappusia ylös huoneistooni. riisuin vaatteet ja lysähdin sängylle.
Kaiken tämän jälkeen Ihmiskoneisto sammui ja unen parantava prosessi käynnistyi.

Nyt lähden syömään.