Veikon "ihailensinua" ystävä K stunttaili radalla. Montén mm-aika oli ihan hollilla, sitä kovaa pari porskutti eteenpäin. Vekkulin korvat tikkuna eteenpäin kun oli niiin mieleistä hommaa.
En sitten malttanut täysin pysyä selästä pois kun laukkaaminen niin houkutteli. On sillä vaan ihana laukka.
Ja illalla sain sielä kokeilla Vilungillakin. Vilunki on ihan huippuheppa. Lämpenee laukan odotuksesta, mutta kun saa sen nostaa, niin jatkaa eteenpäin pyydettyä vauhtia kuin juna. Ettei tee niin kuin V, jolla vauhti tuntuu vaihde kerrallaa kiihtyvän koko ajan.
Mennään nyt maastossa monipallonivelellä ihan varmuuden vuoksi. Muuten kyllä ihan peruskolmipala käytössä.