IRC-Galleria

On tässä puuhaa.

Rintamamiestalojen seinät on täytetty pääsääntöisesti sahanpurulla ja kutterilastulla. Ihan vanhimmissa rintsikkamalleissa on hirsiseinät ja tietty remontoiduissa voi olla vaikka mineraalivillaa. Puruseinissä on runkokoolinkien välissä "kotelot", jotka ovat auki alajuoksusta vintille tai yläkolmioon asti. Purut tuppaavat vähän painumaan ensimmäisinä vuosina ja avoimen yläosan kautta niitä pystyy myöhemmin lisäämään.

Tempasin yhdestä kotelosta pari alinta lautaa irti ja purut tuli muovisäkkiin. No oikeasti se ei mennyt läheskään noin helposti, sillä seinä on täynnä teräksisiä sähköputkia. Itseasiassa ilmastointilaitteelle menevät eristetyt putket ei edes mahdu seinän sisään sen takia...

Mutta eiköhän tässä jotain keksitä. Mun huoneen kaappi on kuvassa näkyvän seinän/aukon takana. Sitä voi hyödyntää.

Päätin viime kesänä että taloon tulee ilmastointi. Oli meinaan sen verran nihkeät yöt. Meillä on maalämpöpumppua varten porakaivo, niin sinne saa työnnettyä lämmöt halvalla. Tekniikkaa kutsutaan maaviileäksi.

Mulla on mennyt putkimiehiin hermot jo ajat sitten ja se ainoa hyväksi osoittautunut asentaja on kuulemma vapaa vasta syksyllä. Asennetaan sitten itse.

Hommaan tarttee puhallinkonvektorin (se seinälle laitettava pömpeli joka puhaltaa viileää) lisäksi melkosen läjän kaikennäköstä putkitilpehööriä. On muhvia, nippaa, kulmaa, puserrusliitintä, venttiiliä, kannaketta, putkea ja tietty paisuntasäiliö, painemittari, varoventtiili unohtamatta pumppua ja magneettiventtiiliä.

Täytyy blogailla asennuksen etenemisestä/tuhoutumisesta myöhemmin lisää

Naapurin takapihalle ilmestyi yks päivä viisi peuraa. Poroihin verrattuna nuo on todella säikkyjä. Tää on kuvattu 200mm objektiivilla ja vielä cropattu. Yritin hiipiä lähemmäs, mutta lähtivät menee...

22-vuotias Corolla alkaa olla perheautona vähän vanha. Ajetaan aika vähän, joten uutta autoa ei viitti ostaa.

Käytiin koeajamassa jotain farmarimallista Opel Astraa. Se oli ihan miellyttävä, joskin Arttu ei näe sieltä ulos. Lisäksi Astrat on huhujen mukaan heikkolaatuisia (?).

Mazda-liikkeessä oli hatchback-mallinen (viistoperäkö se ny on) Mazda6 2.0. Meidän nykyinenkin kärry on hatchback ja se on oikeasti melkonen tilaihme. Kovin korkeita romuja takakonttiin ei tietenkään mahdu. Mazdat on kai melko laadukkaita, mutta tuota kyseistä on haukuttu kovasta rengasmelusta. Pitäis varmaan koeajaa...

Volvoon ei ole varaa.

Kellään kokemuksia tai juoruja Astroista tai Mazda6:sta?

Mm. tuolta voipi etsiä vihjeitä ehdokkaista:

http://www.tietoyhteiskunnanvaalikone.fi/

Tuo perustuu eduskuntavaalikoneeseen, jonka tein Galtsuun viime eduskuntavaaleja varten. Myöhemmin sitä käytettiin myös kunta- ja eurovaaleissa.

Koneella on myös fäsärisivu: http://www.facebook.com/tietoyhteiskunnanvaalikone

Viime vuonna läjä näytti dramaattisemmalta vaikka olikin matalampi. Oli särmikkäämpi ja vähän toisessa kohtaa.



Alemmassa kuvassa näkyy vähän mittakaavaa. Läjän päällä on pari penskaa kiipeilemässä.

Hain tänään postista uuden levypurkin (QNAP TS-219P+) ja jyrään sitä parhaillaan Squeezella.

Mukana tuleva käyttiskin webikäleineen on ihan hieno, mut tällanen nörtti kyllä konffaa mieluummin vimillä. Toisaalta MythTV:tä varten on kuitenkin pakko asentaa tv-virittimiä tukeva kerneli, joten mikään chrootattu debianikaan ei riitä.

Toivottavasti debianin initramfs on niin hieno, että löytää roottifilesysteemin levyiltä, jotka on vielä tällä hetkellä linkstationissa (se romu josta haluan eroon). Ja toivottavasti se debianin kernelikin on tarpeeksi hyvä, jotta ei suotta tartte alkaa kolvailemaan sarjaporttia.

Arttu väänsi taannoin volat kaakkoon ja mun Genelec 8020 meni semisti rikki. Thomannilla on onneksi kolmen vuoden takuu (joka menee kesällä umpeen). Pitäisi vähitellen lähettää skobe takas.

Vika on vaan ollut melko vähäpätöinen - vaikkakin hieman häiritsevä. En vaan halua "ei tässä mitään vikaa ole" vastausta, joten ongelma täytyy dokumentoida mahdollisimman tarkasti.

Havaintoja:

• Rokkia kuunnellessa sitä ei erota
• Kovin helposti sitä ei erota kevyemmälläkään musiikilla
• Täysiä luukuttaessa sitä ei kuule
• Pianoääntä syntikalla soittaessa se häiritsee
• Puhtaalla siniaallolla sitä ei oikein kuule
• Se ei resonoi, eli ei voi osoittaa tiettyä taajuutta jolla se kuuluisi
• Se esiintyy ~70-300 Hz alueella
• Parhaiten sen kuulee 20cm etäisyydeltä bassokartiosta, 45 astetta sivuun akselilta.

Noh, hieno lista muttei varsinaisesti yksilöi ääntä. Loin sitten syntikkaani (AN1X) uuden äänen puhtaalta pöydältä - kanttiaaltoa alipäästösuotimen läpi.

Mikrofonin sijoitin yllä kuvattuun "sweet spottiin" ja sitten samplailemaan:

http://tuner.bdb.fi/alien_noise.mp3

Kuulen sen hyvin yllä olevasta näytteestä, mutta joku muu ei välttämättä heti hogaa sitä. Siispä filtteröimään Sound Forgeen ja etsimään sopivaa kaistaa. Oktaavi 5500Hz ympäristössä paljastuu hyväksi. Muut taajuudet on vaimennettu 60dB. Lopputulos:

http://tuner.bdb.fi/alien_noise_filtered.mp3

Ja huonokuuloisille laitetaan mukaan vielä kuva:



Toivottavasti tän jälkeen kukaan ei voi pokkana väittää että ei tässä mitään vikaa ole.

Excel ja openoffice ovat oikeastaan aika kömpelöitä isohkojen datamäärien ihmettelyyn. Teddy hehkutti jokunen viikko sitten R:ää ja sehän on ihan mahtava, vaikka olen tutustunut siihen vasta ihan pintapuolisesti.

Mun kaapissa oleva levypurkki on nyt logittanut lämpöpumpun toimintaa suunnilleen vuoden päivät: http://karikoti.bdb.fi/lampoassa/

Raakadata tallentuu RRD:hen ja Mysqliin. Viiden minuutin välein mitataan erinäisiä lämpötiloja ja kompressorin tilatietoa - se joko pumppaa kalliosta lämpöä tai sitten ei. Tästä voidaan laskea käyntiaikasuhde, eli kuinka suuren osan ajasta kompressori pumppaa.
Tuloksena on taulukko, jossa sarakkeina on päivittäiset keskilämpötilat ja käyntiaikasuhteet. Latasin groupatun datan R:ään ja tuuppasin ulos trendiviivalla varustetun graafin:



Tuota katsomalla voidaan päätellä mm. seuraavaa:

• Kämppä pysyy lämpimänä vielä -24 pakkasessa. Lämpöpumpun kompura käy silloin taukoamatta.
• Käyrä jatkuisi suhteellisen lineaarisena pisteeseen (ulkolämpötila 20, käyntiaikasuhde 0), mutta lämpöpumppua käytetään myös käyttöveden tuotantoon ja rättipattereihin. Ja vuotaahan varaajan eristeenkin läpi vähän lämpöä. Näistä syntyy tuollanen "lähtötaso", eli pumppu käy aina vähintään 8% ajasta.

Mulla on tarkoituksena parantaa kämpän eristystä etenkin katon osalta joskus tulevaisuudessa. Pelkkää sähkölaskua katsomalla on ihan mahdoton sanoa tuliko eristyksestä jotain säästöä. Jokainen vuosi on kuitenkin lämpötilaltaan erilainen. Mutta onneksi voin visualisoida R:llä myöhemmin lisää datasetteja ja trendiviivoja tuohon rinnalle. Loivempi käyrä tarkoittaa selvää säästöä, jyrkempi tarkoittaa että seinässä on reikä.

Mainitaan nyt vielä R-projektin urli: http://www.r-project.org/

Paskiksen lukko hajosi tossa pari kuukautta sitten. Lukon kieli jäi sisään ja ulkopuolen kahva alas. Tajusin toki heti että jousi sieltä varmaan hajosi.

No rautakaupassa ei saletisti ole hyllyssä uutta lukkoa 56 vuotta vanhaan koivuvanerioveen. Ei siis auta muu kuin korjata se.



Hain tänään postista pianolankaa - sellaista erittäin hiilipitoista terästä, joka kestää paljon vääntöä. Jouset tehdään siitä kamasta. Kuvassa näkyvä jousi on se hajonnut. Vähän aikaa ihmettelin että mistä kohti se oli katkennut ja miten se on tuossa ollut, mutta lopulta hogasin että sama jousi työntää kieltä ulos ja palauttaa kahvan ylös. Ja sitten taivuttelemaan langanpätkästä uutta jousta.

Postin tuoma pianolanka oli ohuempaa kuin tuossa lukossa käytetty. Halpahallin työntömittaa ei siis kannata jatkossa käyttää mihinkään kovin kriittiseen. Onneksi langasta kuitenkin syntyi riittävän jäykkä jousi.

Lukko on nyt kuin uusi kun huuhdoin tuon vanhan metallisilpun ja rasvat pois ja laitoin uutta vaseliinia tilalle.

Jos paskiksessa on asioitu viimeisen 56 vuoden aikana esim. neljä kertaa päivässä, niin lukko oli avattu tähän mennessä ~160 000 kertaa.