IRC-Galleria

Mistäköhän sitä alottais??? Mä en oikeestaan tiiä, et mitä tällä hetkellä on menossa... äiti kysy, et osaanko yhtä juttua ja mä sanoin, ettei se mee niin ja se lupas ottaa asiasta selvää... ja jotenki pelottaa, taas vaihteeks :/, et ei pysty, et jotenki kaikki tienviitat osottaa taas sinne väärään suuntaan eikä uskalla ees sanoo sitä ääneen kellekään, pitää vaan toivoo, et jotkut huomais... Sen yhenki kans taas vaan tapeltii, me ollaan, ku joku vanha aviopari, tuntee vaan liian hyvin toisen... se on niinku kissa ja mä koira, aivan eri maata ja sit tuntuu, ettei se ees halua yrittää ymmärtää... Yritin selittää, ettei kaikki oo niin yksinkertasta ja kaikki on tosi vaikeeta just nyt, mut se on niin vitun itsepäinen... Mä en vois vaan enää kuvitellakaan ees, ei kyl ees oo kiinnostusta... Kyl se sit pyysi anteeks kiukutteluaan ja toivotti hyvää joulua, mä en vois vaan enää... siks toiseks, luulen tai siis toivon, et uudet tuulet puhaltaa, ainaki vähän... Tyttelit piti lupauksensa, auttakaahan vielä eteenpäinki ;P Juu ja sit naiset haluaa metsästää :P Mistä ihmeestä mulle tulee noita juttuja??? "joskus sitä näkee ja joskus taas ei", "mä en niinku kato tiettekö pornoo silleen niinku tunteelle" ja sit toi metsästys... no huh huh... Paniikkikin alkaa iskee, ei oo kohta kämppää, yritin taas tänää laittaa hakemuksia, mut pikkasen alkaa tuleen kiirus... kotiin, mä en enää muuta!!!! Huomenna pääsee tampereelle joulun viettoon, täällä alkaa kyl kaatuun seinät päälle... Ainii, sain vihdosta viimein odotetun kirjeenki, siinä oliki neljä systeemiä, vaikka luulin, et vaan kolme, ei tosin kyl tullu se neljäs mitenkään yllätyksenä, mut just se, mitä niin kovasti yritin, et ei ja sit siinä oli jotain, mitä en ees tajunnu... blondi mikä blondi... Jotenki tuntuu, et haluis takas, vaikka niin osotin kun kuuta nousevaa sitä päivää, et kaikki muuttuu... mut nyt jotenki pelottaa ja on yksinäistä enkä osaa sanoo sitä ääneen, ehkä se kuuluu asiaan ja sit taas oon siellä, mistä kaikki lähti, ympyrää vaan kierretään, mut silti, jotenki se olis niin paljon turvallisempaa... vois vaan unohtaa kaiken, tekis mieli pyytää jonkun tekeen päätöksen mun puolesta, ku sit ei osaa erotella hyviä ja huonoja puolia... Onni ei tuu ostamalla ja vaikka mulla olis miljoonia, ni ei vaan mun kohalle... ehkä joku päivä pystyn taas nauttiin kaikesta niinku ennenki, nyt se vaan tuntuu ihan mahdottomalta... tuntuu, et kaikki on menny taas alamäkeen sen jälkeen taas... välillä on ihan hyviäki juttuja, mut nyt taas on varpaillaan... paitsi, et just tätä mä tarkotin ja se toimii, kunhan ei taas vaan mee kaikki mullin mallin, sit ei kyl enää voi, sit on tehtävä asialle jotain.... Niin ja mä oon kuulemma teinikakara ja heikko, mut senhän mä jo tiesinki, ei vaan halua myöntää sitä...
No mutta kohta on joulu ja sit kyl jätän kaiken muutamaks päiväks unholaan ja nautin vaan mun läheisten seurasta... jos pystyy :/

Rauhallista ja ihanaa jolunaikaa kaikille ja ottakaahan iisisti sit uutena vuotena:P