Ensimmäinen aamu uudessa kodissa:
- Misä mun kalsarit o ?
- Vaatekkaapisa.
- Misä o vaatekkaappi ??
* * * * * * * * * *
Sanoin miehelle, et mitäs jos muutettais vähä isompaan huusholliin ni mahtuis olemaan. Napattiin sit sängyt selkään ja lährettihin. Täällä ny ollaan si. Olin siivonnu tän kämpän ihan kivannäköseks, ja täällä oli ihan viihtyisää... ...kunnes me tuotiin tänne meidän rojut, jotka nyt on hyrskynmyrskyn pitkinpoikin ympäriämpäri. Ehkä ärsyttävintä on, että vanha kämppä on vielä siivoomatta ja sinne astuessa iskee aika paha evvk-syndrooma. Tää on ehkä yhdestoista tai kahdestoista kerta kun raahaan kamojani jonnekin että aika tuttua hommaa mut ei mitenkään liian houkuttelevaa. Se hyvä puoli tässä on että tulee heitettyä turhaa kamaa pois kunnei jaksa kantaa mitään ylimäärästä uuteen kämppään.
Tähän nykyiseen kämppään tehtiin remppa ennen meijjän muuttoo. Sitte ku sain ilmotuksen että se on valmis niin tohina päälle ja halusin tänne mahd pian. Innoissani kokeilin uuden kämpän suihkua, uudessa hienossa rempatussa kylppärissä... Silmät kiinni pesin hiuksiani, ja kun avasin ne, niin lattia lainehti vedestä ja tulvi jo eteisenkin puolelle. Lattiakaivo ei vetänyt pisaraakaan! Kaks sekuntia mietin toimintastrategiaa, laitoin hanan kiinni, yritin saada lattiakaivon ritilää irti; ei onnistunut omilla nakkisormilla. Juoksin keittiöstä hakemaan haarukan ja mukin, otin haarukalla ritilän irti ja lappasin mukilla vettä lavuaariin. Samalla hetkellä soitin vuokraemännälle kyselläkseni että oliko remppamiehellä jäänyt jotain kaunoja meikäläistä kohtaan. "Voi kamala. Voi kauheeta." kuului luurista. Noooo vetet sain melko pian lattialta pois ja mieskin tuli paikalle ronkkimaan lattiakaivoa, ja totesi sen olevan täynnä kaikenlaista remppamoskaa... sitten se lähti vetämään. Kaivo nimittäin.
Tiskikoneen kanssa sitten taas kävi niin, että se meni ihan normisti läpi pesuohjelman ja luukun avattuani totesin astioiden olevan rasvasia, pesupulverisia ja kylmiä. Sitä asiaa pähkäillessä tiskailen toistaseks sit käsin... Pyykkikoneen sentään onnistuin kytkemään ihan oikein että sen suhteen no problem.
On tää kyllä silleen yleisesti ottaen nyt sit mukavampi kämppä - ainakin näin ensialkuun tuntuu siltä. Liikenteen melua ei juurikaan ole jossei kuuntelemalla kuuntele. Täällä on huoneita (wau). Tääl on Saran huone, olohuone, tietsikkamakuuhuone (yhdistetty), keittiöhuone, eteishuone, vessahuone, vaatehuone... (sana "huone" alkaa kuulostaa ihan hölmöltä kun sitä jankkaa, kuten monet muutkin sanat; kokeilkaa vaikka).
Semmosia muutoksia tästä nyt tulee, että unettomina öinä ei ehkä enää voi pitää biisibingoa (mun oma BB), jossa arvailin naapurin bileiden bassokuvioista mikä biisi on meneillään. Joskus helpotukseksi volyymia säädettiin niinkin isolle että melodia kuului.
Naapuri joutuu nyt myöskin etsimään uusia kuuntelijoita tässä_nyt_mainitsemattomille äänille, jotka sijoittuivat säännöllisesti viikonloppuiltoihin -öihin ja -aamuihin ja kuuluivat kirkkaasti ilmanvaihtokanavista meidän iloksemme radio- ja muiden äänien yli.
Pakko viel mainita yks hauska textari tältä viikolta. Kirjotin miehelle et mul on flunssanen olo ja haluisin muuttaa pian ja kysyin et onks hänel terve olo. Mies vastas että "Oon ihan kumossa, voitas tänään viedä sit kämpälle kanoja.". Ettei vaan ois ollu automaattinen tekstinsyöttö käytössä... No ei siin mitään, kanat vois olla ihan tervetulleita tänne meidän sikojen (=minä, mies ja vauva) seuraksi! Ja jos nyt vähän haisee ja on meteliä, niin eiköhän ne siihen pian totu...
Että näin täällä tällärällärää. Ja sitten purkamaan muuttolaatikoita.... *phuuh*
