22.8.2007 klo 21:55,
Pink Floydin Sorrow soiden kohdassa 00:01:40,
solahtaa viimeinen neliömetri ohraa puimuriin.
Pysähdyn,
laitan hymyillen silmät kiinni,
silmiin tulvahtaa kyynel . . .
onnesta,
jaksamisesta,
helpotuksesta,
saavutuksesta . . .
Tässä pimeydessä vielä
taivaanranta hohtaa punaisena
ja valaisee maan päällä leijuvan usvan,
jonka läpi ajan valot ja vilkut päällä
kohti yhteistyökumppania,
joka odottaa pellon laidalla
viljakärryineen.
Edessä 1,5 km matka puimurilla,
joka on vähintäänkin yhtä leveä
kuin hiekkatie joka kiemurtelee kotiin.
Sadan metrin päässä näen sumun läpi traktorin valot;
naapuri ajaa vastaan
ja peruuttelee sivutielle,
pois alta.
Käännyn kotipihalle,
ajan puimurin halliin,
sammutan koneen ja valot . . .
* hiljaisuus *
Saan hengähtää.