1.
Kysyt miks Jumala antaa pahan tapahtua/
Jos se rakastaa, miks se antaa sattua/
Mut mun käsitys, Jumalan ajatuksiin ei kajota/
Muttei ihmiset oo hyviä! Ja lupaus ettei hajoita/
Ihmisen ja Jumalan sinettii, sitä kaunista sateenkaarta/
Mietitään entistä! Päivää kun sateet valtaa/
Kaatamalla alkaa maailma uppoo näkyviltä/
Monen päivän jälkeen, on maata näkyvissä/
Siitä mä tiedän! Ettei Jumala puutu asiaan/
Muuten kun rakkaudessaan! Se tarinas/
Koskettaa mua, että Jumalan viisaus näki/
Että syntienki keskel! Meille hyvin kävis/
Ollaan hyvis käsis! Ja turvattuja ikusesti/
Ikuisuuteen päästään! Kun on sit sen hetki/
Päästään Jumalan huomaan! Ilman pelkoo/
Turha ottaa stressii! Ei kaikest tarvi ottaa selkoo/
Huuki.
Matkaa on, mut sillonki turvassa/
Jos päätäni vaivaisin, olisin ulalla/
Siks en murehdi, vaan luotan Jumalaan/
Enkä ala Jumalan silmis enempää uurastaa/
Se palkitsee jos siihen tarvetta on/
Ja niin se sitten on!