IRC-Galleria

On edes ihme, etten nostanu päätäni/
Suosta paskasta! Vihaa yltä päältäni/
Lyöntis ei tuntunu! pääsin käsistäsi/

Olin orja, nyt en enään vois olla/
Otan ohjat! Riittää olla pohjas/
Aloin ite iteeni rohkast/

1.
Nyrkki nyrkin perään! Puukosta viiltoja/
Ei ollut enään, pelottomii iltoja/
Kuulutin perään! En halunnu enää/
Sil ei ollu perää! Miten aloin elää/

Hinta sille, mitä mä tein useesti/
Meni tarve elää! Usein sit uneksin/
Miten pysäyttää juna! Ja hypätä pois/
Mut ei! ei ollu tapaa toist/

Kun niskasta kiinni! Ja paikka uus/
Se vanha elämä! Se sainas mut/
Olin sairas, mut, mä nousin ylös siitä/
Eikä ikin painajaisis, ne yöt riitä/

Sinä minä ne oli! Olin peloissani ja itkin/
Tiesin jo silloin, et itseltäni elämän riistin/
Olin heikko! Siks sitä tarvitsin/
Mua pidettiin jopa jo arki vitsin/

k.

2.
Sanotaan et sanoma on tärkein tässä/
Et pärjää, kuhan sanottaa elämäänsä/
Tanssii oman tanssinsa, ei toisten mukaan/
Mut niin monesti paennu poies nurkkaan/

Nyrkit osunu ja se sattu niin pirusti/
Rukoilin! Ja ristinki kaulaan ripustin/
Silti ei näyttäny apuu tuleva, koeteltiin vaan/
Testit koveni vaan! Mist apuu oikeesti saa?/

Se kävi usein kysymyksenä mielessä/
Oliks oikeesti kaikki sillon ennen pielessä/
Oli se! Itkun keskeltä kasvo nuori/
Joka ei kehdannu näyttää heikomman puolist/

Nyt kasvanu siitä! Ja alistaa muita/
Ja niin sitä silti se ajatus puistaa/
Ei alkanu luistaa! Elämä edes tällä puolella/
Ei tahtois vielkään nähdä huomenta/