Kokemuksii syvii, oon antanu opin tälle/
Itken ja suren! Kun mä en sovi tänne/
Tärisen ja sen huomaa! Mä huokaan/
Oon liiskattu! mun seläs jäljet ruoskaa/
Veri vana valuu, kyynelinä poskelle/
Maailma on taisto, ja mä en edes ottele/
Mä luovutin jo monta vuotta sitten/
Mut miks mä tääl siltikin viel itken?/
Oonko niin nössö? Etten riistä henkeeni/
Ehkä jopa auttas, jos hengähtäsin hetkeksi/
Mä ja mun hektinen elämä! Ei kiitos/
Mä haluun unohtaa surut, ja muistaa ilot/
Rasitteet maailmas lyötyy, se on taattuu/
Mut mitä jos mä jotain hyvää haluun?/
Onko sitä olemassa? Vai oletanko vaan?/
Odotan Jumala! Et mulle jo valoo jaat/