IRC-Galleria

Kokemuksii syvii, oon antanu opin tälle/
Itken ja suren! Kun mä en sovi tänne/
Tärisen ja sen huomaa! Mä huokaan/
Oon liiskattu! mun seläs jäljet ruoskaa/

Veri vana valuu, kyynelinä poskelle/
Maailma on taisto, ja mä en edes ottele/
Mä luovutin jo monta vuotta sitten/
Mut miks mä tääl siltikin viel itken?/

Oonko niin nössö? Etten riistä henkeeni/
Ehkä jopa auttas, jos hengähtäsin hetkeksi/
Mä ja mun hektinen elämä! Ei kiitos/
Mä haluun unohtaa surut, ja muistaa ilot/

Rasitteet maailmas lyötyy, se on taattuu/
Mut mitä jos mä jotain hyvää haluun?/
Onko sitä olemassa? Vai oletanko vaan?/
Odotan Jumala! Et mulle jo valoo jaat/

1.
Koin syömä paperi nippu/
Siin musteen jäämää! Jotain tippu/
Selväks ymmärretty tarina! Entis ajasta/
Oon poika, joka voi ajassa takas palata/

Nään ekan sivun puolest välistä pisaroita/
Voi en muistella! Pelolla itteeni varoita/
Entiseen ei kannata palata, ei ikinä/
Mut jatkan lukemista! Rivi riviltä/

Kuin hyiset tuulet puhaltais niskaan/
Tärisytän oloo paremmaks! Virtaa/
Muistot mieleen, ne palaa vahvasti/
Siit ajasta, jolloin yhtä tiettyy rakastin/

Kyynel vierähtää! Posken vartta lattiaan/
Alankin jo tulevan tässä vaihees aavistaan/
Vahvaa vapinaa! Ja verestävä kyynel/
Itkun äänähdykset! Kuulen sykkeen/

K.
Päiväst päivään! Rustaan tunteeni/
Mun omat virheeni, omat murheeni/
Ne mitkä mureni! Kuuluu tänne/
Vihkon perälle! En voi mitään tälle/

Päiväkirja, aina ollu mukanani matkassa/
Ollu apuna, päästä yli kaikest paskasta/

2.
Sivut rapisee! Niist lähtee kaamee ääni/
Se vihloo korvii! Se sekoittaa pääni/
Mä kun kärsin! Samaan aikaan nautin/
Palaan aikaan! Jolloin olin vauhdis/

Se räjäyttää tajunnan! Kun pelottaa/
Ja joka hetki se olotilaa verottaa/
Koht tuntuu, kun fiilis taantuu/
Ameeba tasolle! Alkaa tunteet laantuu/

Alan hymyillä! Samalla tavalla vihasta/
Pikku hiljaa, alan itseäni ilmasta/
Hekotus kantautuu! Se on kantava/
Iloisuus, on sisäisen vihan harhana/

Mä alan sopertaa! Sekoon tyystin/
Omapa on vika! Itse tätä taas pyysin/
Fiilis tunteet, en tunne enään mitään/
Alan pelkästään, tuskasta pitää/

K.

3.
Alkaa friikistyy! Tilanne karkaa käsistä/
Ei tätä ymmärrä! Ei tätä käsitä/
Oon itse vastuussa! Jos jotain sattuu/
Mut niin on helppo, puukkoon tarttuu/

Veriset jäljet! tipoista vuonoksi/
Taas mennään! Taas alkaa mennä huonosti/
Kammottavaa ajatella! Hullua miettiä/
Raapustan jälleen, paperille veristä viestiä/

Tätä nippua, ei nää ei sitten ketään/
Ei naiseni! Ei hoitajat! Ei enään/
Synkän tarinan jälkeen! Jälleen lepään/
Itseni jälleen itsekseni kerään/

Unohdan kirjoittamani, kunnes uudestaan luen sen/
Ja sen aika taas koittaa, vaik halua en/
Lukea sitä! En koskea siihen paperi kasaan/
Mut niinku luonto käskee! Se tulee vastaan/

K.

4.
Nyt menny viikkoja, ja en oo kajonnu pk.hon/
Hyvä fiilis nykyään, siihen mä veto-oon/
Silti tärisen pelosta! Kun jälleen sattuu/
Huudan tuskissani! Etten mä sitä haluu/

Kunnes se taas työntyy esiin! Kun syystä/
Kun jotenkin, joku taho sen mulle syysäs/
Mä tosissani pyydän! Tuhotkaa se pois/
En haluu lukee tavuukaan! En ainakaan toist/

Mut kun alkuun pääsee, se ei lopu jälleen/
Ennen kun fiilis on tunteeton ilman järkee/
Silmä mustuaiset laajenee! Keho sekoo/
Siin tilas, en enään tunne pelkoo/

En ota selkoo! Miten tää taas tapahtuu/
Mut kun mielentilat alkaa jakaantuu/
En hillitsekään itseäni! Vaan veri valuu/
Menetän sitä paljon! Mut paperiin tartun/

K.

5.
Ruovin itseeni eteenpäin, kirjanen edessä/
Kädet turtuuneet, ne verestää/
Paperille tarttuu, punainen kirjain jana/
Ja lisää siin tilassa, sitä halaan/

Tunnen mystistä voimaa! Mä tunnen tuulta/
En enään pelkään, vaik edes oliski turma/
Mä nautin! Kun pääsin vauhtiin viimein/
Elämäni, on kun toisto mun virheist/

Tarina syntyy, väkevillä sanoilla/
Mut lopussa lukee, ''mä oon pahoillani''/
Miten sanottasin? Tollaista tekstii oikeesti?/
Mä sekosin! en sais tollasta ikin toimeksi/

Nyt tullu taas yks tarina! Jonka unohdan/
Luku kertaa odotan, Mut vakavasti otan/
Koska pelkään! Enkä haluis lukee enään/
Vaikee täs kaikes on ees enään elää/

1.
Vihaajille vihaajalta! Pilaajille pilaajalta/
Kapinoidaan vihalla! viralliset viralta/
Näytät nyrkkii! Suhun nyrkki osuu/
Se ketä puukol sohii! Ei ansaitse sopuu/

Eiköhän siihen totu! Aikansa kullakin/
Viime suun soittajaltakin, suun kiinni pulttasin/
Varkaalta varastin stereot! Tykit sellaset/
Kiusaajankin, mä värjäsin kusella keltaseks/

Huulen heittäjällekin, heitin piikit takasin/
Uhoojan päälle, sit pitikin tiputtaa alasin/
Rasistin vein paikkaan, jossa tunsi turvattomuutta/
Juorujia vittu! Mä keksin niistä aina vaan uutta/

Nauroin selän takana naurajille! Löin niitin niskaan/
Murhaajat, aloin niit ajoittain mereen viskaa/
Kiinni sementit jalas! potkut elämän viralt/
Ja ne viel väittää, et mulla päässä viiraa/

K.
Kovalle pojalle pehmolelu, rasistille leima/
Murhaajalle niitti! Juorujat mastoon veivaan/
Jos viel reistaa! Jokin juttu pännii/
Kiusaajille leegot kurkkuun! Ja dissaajille päät kii/

Suur realistit, porvarit! Kaipaa muutosta kovasti/
Omistus hullut yritys johtajat, yritykset romahti/
Paluu alkuun, alkaa takasin maksu/
Ei armoo, ketä aseeseen tarttuu/

2.
Pakotajille, pakon omasii toimii lisää/
Velkojille! niit vois pellolla poiski niittää/
Verottajat! Rahat vittuun valtion paskasta/
Varkaat! Roinistakin, hei maksaa saa/

Voivottelijat! Comoon elämä jatkuu/
Nuorison pilkkaajat! Hei sitä vielki sattuu/
Et joku nauraa teiän turhille jutuille/
Eikä auta teidän nolot ilmeet/

Wannabeille! Tehkääs elämässä jotain sivistävää/
Ja nyky räppärit! Ei saa teist selkoo riviäkään/
Päättäjät hey! Missä mättää taas kerran?/
Ette saa aikaan mitään! Mukamas arvokkaat herrat/

Joka jutusta pitää inistä! Ei se ainakaan piristä/
Ja nistit hei! Ei tarvis kokoajan olla midistä/
Relatkaa heti! Koko vitun kansa kunta/
Meidän elämä, kun kumminkin on lavastusta/!!!

On edes ihme, etten nostanu päätäni/
Suosta paskasta! Vihaa yltä päältäni/
Lyöntis ei tuntunu! pääsin käsistäsi/

Olin orja, nyt en enään vois olla/
Otan ohjat! Riittää olla pohjas/
Aloin ite iteeni rohkast/

1.
Nyrkki nyrkin perään! Puukosta viiltoja/
Ei ollut enään, pelottomii iltoja/
Kuulutin perään! En halunnu enää/
Sil ei ollu perää! Miten aloin elää/

Hinta sille, mitä mä tein useesti/
Meni tarve elää! Usein sit uneksin/
Miten pysäyttää juna! Ja hypätä pois/
Mut ei! ei ollu tapaa toist/

Kun niskasta kiinni! Ja paikka uus/
Se vanha elämä! Se sainas mut/
Olin sairas, mut, mä nousin ylös siitä/
Eikä ikin painajaisis, ne yöt riitä/

Sinä minä ne oli! Olin peloissani ja itkin/
Tiesin jo silloin, et itseltäni elämän riistin/
Olin heikko! Siks sitä tarvitsin/
Mua pidettiin jopa jo arki vitsin/

k.

2.
Sanotaan et sanoma on tärkein tässä/
Et pärjää, kuhan sanottaa elämäänsä/
Tanssii oman tanssinsa, ei toisten mukaan/
Mut niin monesti paennu poies nurkkaan/

Nyrkit osunu ja se sattu niin pirusti/
Rukoilin! Ja ristinki kaulaan ripustin/
Silti ei näyttäny apuu tuleva, koeteltiin vaan/
Testit koveni vaan! Mist apuu oikeesti saa?/

Se kävi usein kysymyksenä mielessä/
Oliks oikeesti kaikki sillon ennen pielessä/
Oli se! Itkun keskeltä kasvo nuori/
Joka ei kehdannu näyttää heikomman puolist/

Nyt kasvanu siitä! Ja alistaa muita/
Ja niin sitä silti se ajatus puistaa/
Ei alkanu luistaa! Elämä edes tällä puolella/
Ei tahtois vielkään nähdä huomenta/

Huuki.
Saaste vaara! Haista tätä smelssii/
Arki paskaa! Ei tarvi mitään fressii/
Huuda hell jii! Kyl täältä tätä heltii/
Niinku hierois lamppuu! täält tulee henkii/

Vihreet piipussa! Nauti matkasta/
Napit volassa! Tautist paskasta/

1.
Halusit jotain vaarallista! Ja jotain vihaa/
Nyt nautitko? Kun ei voita sotaisinkaa/
Pian oot polilla! Ei kannattanu leikki kovista/
Nyt alko luita kopista! Ja kahleet kolista/

Oon se Hoo Cee pukki, rehtori kiimasille/
Vittuuks mua kiinnostaa! Et miten imasitte/
Mun lerssii sisään! Ja jälleen ulos antosasti/
Turha kans inistä, kuin oot ollu laitos lapsi/

Elämäs paskaa? No totta vitussa tän jälkeen/
Asetan haasteet, jota vaan harvat läpäsee/
Sun turha ees yrittää! Sut tullaan kynimään/
Edes ennen kun alat lähtöviivoil nyyhkimään/

Syljen päälles! Ja kusen sun silmiis/
Inise vaan! Ruikutat apuu mun nimiin/
Oon jenkit sä taas oot japani/
Vähän fättii! Ja jätkä lävähtää palasiks/

Huuki.

2.
Istut tuolilla hikisen! Ja paskasuuttas iniset/
Vanhempies syy! No vittu ompas piriste/
Geenit totta vitus ratkasee!/
Mut sua pitäs alkaa jo rangasee/

Porukkas tapas! Koska ketään muu ei huolinu/
Faijas pitsanaama! joka oli ihoonsa kuorinu/
Raasteraudalla! mutsis leidi boy!/
Veti sokerihumalat, ja luuli et levitoi/

Faijas pökkies sisään! Koska muuten ei olis saanu/
Ja siitä sit jotain pöpöi kai tarttu/
Kun tollanen täi sielt saapu/
Ja vittu! Porukoiltaski into laantu/

Oot ruma! Ja siitä ei pääse mihinkään/
Ehkä toi rusina, sua tossa piristäs/
Sulle on suotu syrjityn rooli! Vitun ameeba/
Hyi vittu! en oo nähny naamaa yhtä latteeta!/

1st flow.
Kadun helposti! Ja haluun sen poiski/
Tein väärin! Ja se mua sit velvoitti/
Korjaa asiat! En halunnu jäädä sellaseksi/
Etin sillon chänssii! Ja nyt kerran heltis/

Mahkut päästä irti! Ja aloittaa uudestaan/
Oon nyt Sakke siinä uudessa suhteessa/
En oo paskamainen! En teen tahallist ilkivaltaa/
Olin tunteeton! Ja usein itkuu pidin salaa/

Ja aloin kelaa! Et mitä oikeen meinasin/
Itteeni monesti, muihin ihmisiin vertasin/
''Ei mun ongelmat suurii, teiän toisten rinnalla/
Ei mul välii, kuhan pidän teiät muut pinnalla''/

Mut jooh, se oli entinen elämä entinen fiilis/
Ongelmat pidin sisällä! Ja tein niist riimit/
Ei olis kannattanu! Nyt huomaan itkuista/
Ja nyt rukoilen, ettei tää ininä olis ikuista/

Refrain.
Eilinen entistä! Tänään ihan eri jäbä/
En väitä, et kaikki frendit mä jätän/
Mut alan karsii, lähimmät jää kyl rinnalle/
Mut niille, ketkä työns mut pinnan alle/
Painukoon vittuun! Mul uus tarve/

2.
Sisäistän ongelmani! Omat mokani anteeks annan/
Nyt jos johonkin tilanteeseen keksin varta vasten tavat/
Keksin, niin vittu anna mun sit lunttaa/
En jaksa vetää hatusta! Se kun on turhaa/

Oon silti sama jäbä! Vähän eri asenteella/
Oon alkanu kaiken eri tavoin asetella/
Eka rakkaus! Sitten jäljes kaikki muu tärkee/
Koska vittu en nää, enään pahalle ololle järkee/

En anna sijaa, niille jotka ei mua arvosta minänä/
Mitä sit jos masentelen! Ja happeeni pidätän/
Yritän kokeilla, et milt tuntus kuolla/
Mut kaikille rakkaille, ei vielkään oo huolta/

Edelleen täällä, ja tuun jatkossakin olee/
Kunnes Luoja päättää! Et alkaa aika olee/
Sit mä lähen tyytyväisin mielin, ansainnu sen/
Sori nyt siitki, jos kaikkii täst ennen valaissu en/

1.
Hei hobbies! Mitä tontuille nykyään?/
Ei pitkään aikaa nähty! Mulle hyvää/
Sillon viel vannottiin et ystävin pystytään/
Mut sillon ei arvattu et väliin tulis kuiluu syvää/

Ei natsannu se elämän tapa enää mulle/
Kerroin ehkä vähän liian kovaa mitä tunnen/
Mut jos joku ei nappaa, niin turha vaivaa/
Päätä sillä! Sain paljon enemmän aikaan/

Helpompaakin on joo! Ei stressii kiinni jäämisestä/
Nykyään, paljon enemmän paskaa kestän/
Tukikin tullu uusilta piireiltä, ei teiltä/
Mut pakko myöntää, et mä kaipaan teitä/

Muistaks makke kun repeiltiin ilman syytä/
Siellä möksäl! Sillon oli fiilis hyvä/
Sit kun autos lämpes liikaa! Ei liikuttu sieltä/
Soitettiin kaverit jeesii! Hauskaa oli en sitä kiellä/

K.
Vanhat sällit! Missä liette nykyään!/
Miks ei tullu meistä jotain pysyvää?/
Vannottii ja luotettiin! Et ikusesti frendei/
Et vietettäs aina hetkii letkeit/

2.
Pasi hei? Mihin meni ne ajat entisestä?/
Kun matkattiin lokille, sielt eelikseltä?/
Sä kaartelit nastasti autol mä kyydissä/
Välil mentiin niin, et pelotti et alkaa rytistä/

Silti ei yhtään kolarii! Ei nytkään viellä/
Vielläkö sä kaahailet siellä?/
Entä mitä Lokki sitten? Vielki maistuu olvi vai?/
Hei oon kelannu, et mitä jos asiat sovittais?/

Ei kai se niin vakavaa ollu, oltiin nuorii/
En jaksanu kaikkee! Kun mullakin oli huolii/
Hell yeah! Jepaa oli sillon kato ennen/
Me sällit oltiin kun läheinen perhe/

Entä Johanna? Erosit Repast kuulemma/
Miten kävi? Kun olitte pari unelma/
Teilt en olis tätä arvannu! Teit luultiin ikusiksi/
Ja nyt siit voimaa molemmille siksi/

1.
Jos et tätä tajuu! Niin et ees haluu/
Kuulla syytä! Tai mitä sydämelt valuu/
Ei siks etten vois kertoo, vaan ettet kestä/
Sillä tästä jutusta, et käsiäs voi pestä/

Tää on sitä, mistä moni tahtoo poies/
Tähän ei salvaa, elikkä ei oo voiet/
Jolla hoivais, näitä ruhjeita ei ollenkaa/
Jos et ymmärrä! Et voi myöskään olettaa/

Oon se sama jäbä, niinku ennenki/
Mut nyt erillainen! mun niis tekemis/
Asioissa on uus suunta! en voinu muuta/
Ei varaa menettää! Ei tahtoo kuulla/

Et oon epäonnistunu! Siks en enää puhu/
Siispä, näin se on siis murtunu/
Edellenkään et käsitä, mistä mä kerron/
No enpä edes ihmettele! Menee silti hermot/

K.
Entinen on taakka! Ja se on raskast/
Voimat ehtyy! Ja jengi tahtoo rangast/
Oon niinku Jani Rovanimeltä vailla määränpäätä/
En vaan jaksas lähtee tätä vääntämään/

1.
Sininen seinä, punaista roiskeina/
Mies skitsofreenikko! Saattoi poiketa/
Toisista ja niin olikin/
Paljon se mies vihaa omisti/

Kylässä käy usein eri naisia/
Jokainen yksin iltaisin, ja erillaisia/
Sisään astuvat, vuoroin vieraissa/
Mut takaisin ei tulemista! Vaivat/

Joita mies aiheuttaa, Ei parane/
Aina uudet ruumiit pois lakasee/
Tänä iltanakin! Tänään taas tapahtuu/
Niin helposti nainen rakastuu/

Mut ei takas tuu! Tämäkään nainen/
Ei tunnu olevan miehelle vaikeet/
Pyytää kylään, uutta uhrii/
Ja vaatii tästäkin kuuman ruumiin/

2.
Pröystäilevät tavat, oikea gentlemanni/
Naisen hurmaamiseen, vaan hetken tarvii/
Vie asuntoosaan, lempee hetken/
Tarttuu pöydän lamppuun!/
Sillä se käyttää kun hakkuun/

Lyö naisen maahan, ei tajuttomaksi/
Kaivaa puukon! Ja sormia pois napsi/
Nainen kiljuu! mutta huone vuorattu/
Kiljuminen ei auta! Ennenkään ketään huomannu/

Verinen jana alkaa kaartuu naisen ympärillä/
Oottaa sormen irti! Ja naista hyväilee sillä/
Nainen panikoituu! Mies nauraa/
Roolit on vahvat! Sekä sitten hauraat/

Nyt nainen alakynnessä! Mies nauttii/
Puree kaulasta palan! Nähnyt siit unii/
Mies maistelee lihaa, tuoretta sitkeetä/
Nainen kai jo kuollut! Kun ei enää itketä/

3.
Mies mutustelee ruumiilla! aloittaa ylhäältä/
Tungee munaa pilluun! Ollen sen päällä/
Se tuntuu hyvältä! Ja mies nauttii niin/
Repii pala palalta, kaiken naisesta irti/

Ala ruumis on jäävä viimeiseksi!/
On täynnä puhtia! Nauttii anaali seksii/
Tulee monesti sisään! Kuollut ihanaa/
Mies viimeisen iskun naiseen sivaltaa/

Alkaa siivous, ei verta saa jäädä/
Siis nyt jo poistuu naisen päältä/
Tai sen päältä, mitä siitä jäljellä/
Parin tunnin kuluttua ei mitään jälkeä/

Näkyvissä, on siis mahdollisuus uutta/
Uhria metsästää, ja taas sen tuta/
Kun uhri kiljuu, se tuntuu mahtavalta/
Mies hymy herkässä, kun käsissä valta/

Huuki.
Pala musta, osana nyt sua
En anna minkään väärän tapahtua
Oon alkanu rakastua
Ja se viettelee vielkin mua

Sydän mun, nyt tykyttää sulle
En ketään muuta kohtaan tunne
Näin kun meidän suhden
Oot rakkain tärkein mulle

1.
Näin mun omin sanoin, haluun sua/
Voinet riisutua, ja kanssani taivaisiin lipua/
Ongelmani sivutan! Mut vaan luonas/
En hitto vie, haluu pois sun luotas/

Haluun olla sun! Se sun pehmo nalle/
Halaat silloin aina kun sulle siihen tarve/
Olisin vaikka nurkassa, ihan hipi hiljaa/
Jotta saisin kanssas olla! Se mulle piisaa/

Pääs pyörii asioita, ja juttuja mitä kaipaan/
Sun kanssa viellä tuun ne saamaan aikaan/
Lapsi ja talo, perhe siis omaisuuttakin/
Vuokses vaik sitten mihin muuttasin/

Ja tää on lupaus, et kun eka kersa syntyy/
Tält jäbält huosut nousee! Ja siel ne pysyy/
Ei takas roikkuu, ei vaikka mikä olisi/
Sillä sillon, mä kulta maailma ilosin olisin/