IRC-Galleria

Olin kai heikko! Tai kykenemätön toimimaan!
En erottanu vihaa, ja rakkautta toisistaan
Mä vihasin! Mut rakastinko sittenkin?
Lyömäl mua! Mä kai sit löysin itteni!

Mitä sit jos itkenki? Tekeeks se musta heikon?
Mut silti tuntuu, kun olisin särkyny veistos
Näin vihaa! Ja kaikki lempeys oli kadonnu
Kaikonnu ruumiistaa! Mieli taas ontu

Moni isku muhun osu! Mä en halunnu kokee tätä
Maailma paskamainen! Eikä mulle onnee jätä
Oon harvase hetki! Pimees huonees ihan yksikseen
Mä halusin satuttaa itseeni! Ja vaan itkee!

Säälii en oo kaivannu! Mä en kaiva esiin sellasta
Mä haluun vaan olla! Ja kuolla kerrasta
En vaikeroida! Ja katuu tätä paskaa
Mä oon valmis! Valmis jo matkaa jatkaa

''

Vaikeina aikoina, oon aina koittanu rauhottuu
Ottaa etäisyyttä kaikkeen! Ja kun alkanu ontuu
Ollu sit näkymättömis! En näyttäydy toisille!
Heikko en tahdo olla! En näkyvil toisille!

Roolii vetämäl! Mä pärjäsin monet vuodet
Mut suosta pitäs nousta! Ja se pitäs tehdä vuodes
Koska kaikki alkaa täs kadota! Maa jalkojen alta
Pohja koskematon! Ja tää katkeran karvast

Pitäs muka olla vahva! Mut mitä jos en sit oo?
Elämä? Hei mitä siit on edes iloo?
Hengitän, koska se on refleksi
Jättäsin kai muuten senkin! Kun en ehdi

Enää välittää itestäni! Tai mitä välii mulla ees on?
Oon liian heikko! tästäkään edes muille kertoo
Kirjotan näkyville, ja samal toivosin et joku näkis
Tekis asialle jotain! Ja sit masennus häviäis....