IRC-Galleria

Olen ollut havaitsevinani selvää muutosta savukkeenkäyttötavoissani viimeisen kymmenen vuoden aikajaksoa tarkastellessani. Vuosia sitten tapanani oli pitää hyvin tarkkaan huolta siitä, että arvellessani, että savukkeet saattaisivat maistua minulle illan mittaan - oli tuloillaan sitten riennot tai raskas työilta - varustauduin asianmukaisesti ottamalla mukaan savukkeita, tai ostamalla askin. Nykyään saatan, vaikka tiedän että kotonani eteisen laatikossa olisi savukeaski, päättää siitä huolimatta ostaa uuden askin. Oi työssäkäyvän ihmisen elämän helppoutta.

Olen myös havainnut poikkeaman elokuvasavukoinnin ja oman savukointin välillä. Elokuvissa on tapana polttaa seksiaktin jälkeen savukkeita. Itse en ole koskaan polttanut - jos suotte, käytän sanaa seuraavaa, ei-monimerkitykselliseksi tarkoitettua vertausta - seksiaktin päälle savuketta.

Liittymättä mitenkään edelliseen, huomautettakoon että en pidä myöskään märillä käsillä poltetun tupakan lemahdusta miellyttävänä. Toisaalta, ulkona kylmässä poltettuna savuke jättää peräti viljamaisen, hieman leipämäisen tuoksun raskaisiin ulkovaatteisiin. Siinä on jotain kotoisaa, sillä vanhempani tapasivat käydä parvekkeella polttamassa savukkeita ollessani lapsi.

Mielenkiintoisista esineistä tuli mieleen, että tiedän ystävälläni olevan peltisen Marlboro-savukerasian, jossa ruuvit on painettu metallisina kohokuvioina. En ole nähnyt kyseistä esinettä, tai ainakaan tiedostanut sen olemassaoloa, mutta minulle on kerrottu, ja minun on syytä uskoa, että väite pitää paikkansa.