IRC-Galleria

MasterTool

MasterTool

Pierdolenie o Szopenie

Selaa blogimerkintöjä

http://www.hs.fi/arkisto/artikkeli/George+W+Bushin+kauden+j%C3%A4lkeen++Yhdysvaltain+talous+on+polvillaan/HS20090111SI1UL03cea

1) "Washington. Valkoisen talon talousneuvonantajan Lawrence Lindseyn piti lähteä joulukuussa 2002. Hän oli suututtanut ylempänsä arvioimalla, että tekeillä oleva Irakin sota voisi maksaa jopa 100-200 miljardia dollaria.

Tehokkaaseen ja nopeaan sodankäyntiin uskonut puolustusministeri Donald Rumsfeld piti arviota 50-60 miljardista dollarista oikeampana.

Viisikymmentä kertaa kuusikymmentä miljardia. Sen verran, 3000 miljardia dollaria eli 2100 miljardia euroa, voi olla Irakin sodan loppulasku, mikäli Nobel-palkitun taloustieteilijän Joseph Stiglitzin ja Harvardin yliopiston talousprofessorin Linda Bilmesin laskelmaan on uskominen.

Irakin sota muodostaa kuitenkin vain osan siitä palavasta talosta, jonka presidentti George W. Bushin hallitus jättää seuraajalleen 20. tammikuuta.

Stiglitz ja Bilmes arvioivat Harper's-lehdessä, että Bushin hallituksen politiikka "tuntuu vielä vuosien ajan" ja maksaa veronmaksajille yhteensä 10,35 biljoonaa dollaria.

"Kahdeksan viime vuoden pahin perintö on se, että massiivisesta julkisten varojen käytöstä huolimatta suurimmalla osalla amerikkalaisista asiat ovat huonommin kuin 2001."

Bush peri Bill Clintonilta ylijäämäisen budjetin, mutta seuraaja Barack Obama saa käsiinsä lähes kaksinkertaistuneen valtionvelan, taantuman ja kasvaneiden tuloerojen koetteleman yhteiskunnan.

"On ironista, että Bush nousi valtaan kiiluvasilmäisenä kapitalistina, mutta jättää virkansa hyväksyttyään 700 miljardin dollarin paketin hallituksen varoja rahoitusmarkkinoiden pelastamiseksi ja lisää miljardeja vakuutusyhtiöille sekä autoteollisuudelle", summaa floridalaisen Barry-yliopiston apulaisprofessori Sean Foreman haastattelussa.

Republikaani Bushin talousfilosofiaan kuului usko pieneen julkiseen sektoriin, alhaisiin veroihin, kevyeen sääntelyyn, vapaakauppaan ja "omistajuusyhteiskuntaan", jolla hän halusi saada mahdollisimman monet amerikkalaiset muuttamaan omaan kotiinsa.

Jälkimmäinen unelma toteutui, tavallaan. Vuoden 2004 aikana ennätysmäinen osuus, lähes 70 prosenttia, amerikkalaisista asui "omassa" kodissaan. Ongelmana oli, että koteja ostettiin lainoilla, joita ei pystytty maksamaan takaisin.

Oli syntynyt laillisuuden rajoja koetellut subprime-lainateollisuus köyhille ja luottokelpoisuutensa pilanneille amerikkalaisille. Lainat paketoitiin kauniisiin kääreisiin Wall Streetin investointipankeissa ja myytiin priimaluokiteltuina sijoittajille ympäri maailmaa.

Järjestelmä romahti syksyllä aiheuttaen maailmanlaajuisen paniikin ja taantuman.

Bush sanoi äskettäisessä konservatiiviselle yleisölle järjestetyssä tilaisuudessa, että "ajat ovat vaikeita vapaita markkinoita kannattavalle ihmiselle".

Hän yritti selittää, miksi hän valmistautui tukemaan Detroitin konkurssikypsää autoteollisuutta verovaroilla. "Analysoin tilanteen, ja päätin, etten halua olla presidentti lamassa, joka on suurempi kuin suuri lama."

Foremanin mukaan "republikaanit ovat ehkä lyöneet viimeisen naulan 'antaa mennä' -kapitalismin arkkuun ja luoneet lopullisesti pohjan yleensä sosialismiin kallellaan olevien valtioiden keynesiläisen talouspolitiikan nousulle".

Joidenkin mielestä Bushia soimataan liiaksi talouskriisistä, koska syyllisiä on suuri joukko: aiemmista presidenteistä kongressin molempiin puolueisiin, keskuspankista sääntelyviranomaisiin, pienistä lainanvälittäjistä jättipankkeihin ja miljooniin amerikkalaisiin, jotka elivät yli varojensa.

"Ihmiset eivät käyttäneet järkeään. Jotkut ostivat 200000 dollarin taloja, kun heillä olisi ollut varaa vain 100000 dollarin taloon", pelkisti kentuckylainen autokauppias David Hearn äskettäin.

Valvonta, sääntely, harkinta ja moraali pettivät monella tasolla. Ajankuvan ehkä surkeimpana näytöksenä entinen Nasdaq-pörssin hallituksen puheenjohtaja Bernard Madoff pidätettiin äskettäin jopa 50 miljardin dollarin pyramidihuijauksesta.

Bushia syytetään kuitenkin monista virheistä.

The New York Timesin selvityksen mukaan Bushin lähipiiriä varoitettiin turhaan 2006 asuntokriisistä. Kun talouden alamäki jo alkoi, "Bush teki tiiminsä kanssa virhearvion sen syistä ja laajuudesta".

Kongressin budjettiviraston CBO:n mukaan suurin syy valtionvelan paisumiseen Bushin vuosina olivat veronalennukset, jotka ovat hyödyttäneet eniten rikkaita.

Bush taas uskoo historian puhdistavan hänen maineensa, ja esimerkiksi veronalennuksia kiitetään siitä, että niiden ansiosta työpaikkojen määrä kasvoi 52 kuukautta peräjälkeen.

Hän on toistanut myös yrittäneensä jo kautensa alkupuolella ja usein puuttua valtion syliin kaatuneiden puolijulkisten asuntoluottojättien Fannie Maen ja Freddie Macin ongelmiin, mutta hanke törmäsi kongressin vastustukseen."


2) "Washington. Arvostelijoiden mukaan George W. Bushin presidenttivuosina on nähty valtava tulonsiirto tavalliselta kansalta rikkaille.

Yhdysvalloissa vuosina 2002-2006 tapahtuneesta tulonlisäyksestä 72 prosenttia meni rikkaimmalle prosentille, kun 90 prosentille jäi vain viiden prosentin viipale, laskee liberaalin Center for American Progress -ajatushautomon tutkija Scott Lilly.

Mediaanitulo laski prosentilla 2000-2007.

Ilman minkäänlaista sairausvakuutusta elävien joukko on Bushin vuosina kasvanut yli seitsemällä miljoonalla 45 miljoonaan.

Köyhien määrä Yhdysvalloissa on paisunut viidenneksen, työttömyyskorvausta saavien määrä on suurin neljännesvuosisataan.

Lopulta finanssikriisin aiheuttama pörssisyöksy kuritti kansaa tavallisista eläkesäästäjistä miljardööreihin.

Vuonna 2008 amerikkalaisten pörssivarallisuudesta katosi kaikkiaan 5000 miljardia euroa. "

Etkö vielä ole jäsen?

Liity ilmaiseksi

Rekisteröityneenä käyttäjänä voisit

Lukea ja kirjoittaa kommentteja, kirjoittaa blogia ja keskustella muiden käyttäjien kanssa lukuisissa yhteisöissä.