miten on mahdollista, että suurin osa ihmisistä on niin daijuja? Ja miten mä en ole? Mikä on se merkityksellinen ero meissä?
Älkää luulko, että olisin oikesti jotenkin parempi tai erilainen.
Mäkin ostan suklaata "koska olen sen arvoinen". Vaikka tiedän, että se on mun vartalolle pahasta, tukee muiden ihmisten riistoa ja muovikääreessä vielä käyttää nk. uusiutumattomia luonnonvaroja.
Mulla on kaapillinen vaatteita, ja hankin koko ajan lisään, ekä voi päästää mitään pois. No kun ostin kirpparilta. Ostin, eli annoin kapitaa jollekin, joka sitten käyttää sen ostamalla lisää niitä lapsityövoimarättejä.
Rakastan uhrin asemaan heittäytymistä. Mikään ei oo mun syytä ja kaikki vihaa mua. Paljon helpommin saisin ratkastua elämäni ongelmat kuin "syyllisen" lankulle. Mut pitää valittaa ja nillittää.
Mutta mä edes tiedostan noi, ja yritän päästä tällaisista käytösmalleista eroon. Suurin osa, siltä näyttää, pitää niitä jotenkin normaaleina ja oikeina.
Mutten sentään ajele sääriäni. Koska se sattuu. Jos en kelpaa jollekin henkilölle karvoineni, niin hänen menetys, ja kyseessä mitä todennäköisemmin todella köyhä ihminen, mitä ajatusmaailmaan tulee. Ajelua vartenkin muuten tarvitaan muovin tuottamista ja pari lasta louhimaan metalleja kaivokseen. Että mä olen hyvä ihminen.
Aion ostaa tänään kaksikymmentä suklaalevyä. Ja monta tölkkiä olutta. Siitäs saat.