Juicella on hyvä:
Aurinko on typerä
kun se paistaa kesällä
kahta väkevämmin
vaikka muutenkin on lämmin
Mutta sitten joku ihmeen karhulaulu. Karhut tallustraa sinne tänne, aina pienin saa ison ruokakasan ja muut ei ollenkaan. Sitten ne menee nukkumaan, ja yllättäen pienin saa unta, mutta muut ei. Ai miksi? No se pienin vissiin kuorsaa (ehei, kyse ei suinkaan ole siitä, että muilla olisi nälkä, ja siksi ei unikaan maistu). Kiva siinä sitten itku kurkussa lauleskella isompia karhuja säälien. Vetäisivät pikkukarhua turpaan ja söisivät sen (eväät).
terveppä teille, kukas täällä onkaan. No onkos amanda-tyttö? No on Amanda-tyttö. No onkos Jaakko-poika? No on Jaakko-poika. No onkos Kaisaleena-tyttö? No on Kaisaleena-tyttö. No onkos Mikaela-poika? No on Mikaela-poika. Ja niin edelleen. Koska tärkeintähän on jakaa lapset tyttöihin ja poikiin, karsinaan vaan, ja ovi säppiin.
"On se kiva, että tuli uusi poika, kun meillä on täällä ollut niin vähän peniksia, niitä aina tarvitaan" eli mitä väliä sillä on, onko uusi muksu tyttö vai poika, mitä arvoa se antaa ryhmälle, että siinä on tyttöjä ja poikia paljon kumpiakin? Miten olisi "kiva kun tuli uusi nuhanenä, meillä onkin ollut aika paljon tervettä porukkaa". Tai "tervetuloa uusi lapsi, kiva kun tulit". Jos lapseni olisi tyttö, olisiko ohjaaja sanonut, että "harmi, että on tyttö, kun niitä meillä piisaa".
Ja pakkohan sinne on mennä, koska lapsen suomenkielentaito. Vanhat lastenlaulut vaan on niin ärsyttäviä, että tekisin mieli purra kieli poikki, ettei joudu niitä laulamaan.
"Metsämies kun vaanii mua..."
Se on METSÄSTÄJÄ. Mikään ihme metsämies...