IRC-Galleria

.

Kissa valmisti päivällisen. Se tarjoili kalapäät ja hiirenhännät vihreiltä pitsiposliineilta. Valkosuklaavaahdon vadelmakastikkeen kanssa se kattoi ruokakuppeihin. Kynttilä pöydän keskellä lämmitti illallistajien mieliä. Syvällä vieraiden sisällä HDL -proteiinit heräsivät maksan makuukamareissa. Hitaasti ne liittyivät elimistön ruuhkaisille teille, kulkivat aikataulujen ja pysäkkilistojen rajoissa napsimassa kolesterolia mukaansa. Maksa odotti kärsivällisesti uusia muokattavia. Mäntyjen syttyminen, auringon laskiessa, lämpimän punaruskeiksi järkytti puistikkossa tanssien ruokaa sulattavia ystäviä. Pian he kuitenkin hakivat vaahtokaramelleja ja luopuivat tarpeestaan hallita luontoa.

Ihmettelen delfiinien muotoisia dildoja.

Nyt kuitenkin löysin jotain vielä paljon enemmän ihmetyttävää: https://www.amazon.de/Masturbator-Realistische-Lustnoppen-Sexspielzeug-Delphinform/dp/B01J3SK61C/ref=sr_1_25?s=drugstore&ie=UTF8&qid=1474042426&sr=1-25&keywords=oralsex

Tein pizzaa.

Luen paljon sanoja väärin.

Mm "hyväkäytöksinen" näytti "hyväksikäyttävänä". Freudilainen varoitus?

Satamiljoonaa tuotetta, erot pieniä mutta silti massiivisia (tämä spagetti on suomalaisen firman valmistuttama, tämä italialaisen, onko väliä, entäs kun tässä on durumvehnää ja tuossa durumia ja tavallista), kaikki tarjoukset (fiskarssin veitset -20% hinnasta, mutta pikkuveitset 2kpl/15€, pitäiskö mun tajuta laskea ne hintaerot vai antaako kassa automaattisesti paremman diilin?) enkä edes tiedä, mitä menin hakemaan.

Kyllä tää tästä kun saan viikkoruokalistan ja vertailtua jokaikisen käyttämäni tuotteen (niitä on kuitenkin tosi vähän, onneksi). Voi kun suomessa olisi ruuan kotiitoimituspalvelu, ostaisin 100 purkkia papuja, 100 purkkia paseerattua tomaattia ja 50 pussia makaroonia ja eläisin niillä kunnes toisin todistetaan. Nyt ne pitää kerätä pikkuhiljaa, ostaa joka kauppakäynnillä niin paljon kun jaksaa kantaa. Saapahan kastikkeeseen tuoretta sipulia, kun on pakko välillä käydä kaupassa.

on jättää ulomuuttaessaan iskemätön vessapaperirulla vessaan uutta asukasta varten.

Olis hienoa leikata itse kirjoitetun runon sanat kirjasta tms ja liimata sitten paperille. Suomeksi. Oho. Aika monta kirjaa saa selata, ennen kuin kaikki sanat löytyis, vielä oikein taivutettuna. "Nukumme" eiku NUKUIMME. Ra(s)kas kieli. Keksin jotain muuta. Käsialani on toivoton.

Hakusanalla "princess shoes" löytyy hyviä esimerkkejä. Siis voisin istua tässä koko päivän ja nauttia niiden katselusta.

Koska olen naisoletettu, "kaikki naisethan nyt kengistä tykkää". Jos olisi miesoletettu, mulla olisi "kenkäfetissi". Plääh, ihmiset.

Oon vielä semmosiin pikkutyttökenkiin, oisin varmaan joku pedo sit.

Painukaa hautaan mokominen kapeine seksuaalisuuskäsityksinenne.

Lueskelin wikipediasta tohtoriksi haluavan väittelytilaisuudesta.

Siellä lukee mm "Väitöspäivän iltana väittelijä tarjoaa vastaväittäjän kunniaksi illallisen, tohtorinkaronkan. Karonkkaan tulee kutsua ainakin vastaväittäjä(t) ja kustos sekä ne yleisön edustajat, jotka tekivät kysymyksen väitöstilaisuudessa. Etiketin mukaan jälkimmäisten tulee kuitenkin kohteliaasti kieltäytyä kutsusta."
Alan mennä väitöstilaisuuksiin, esittää asiattomia kysymyksiä ja kun kutsutaan karonkkaan, innokkaasti saavun paikalle syömään.

Ihme pelleilyä. Pitää kutsua, että toinen saa kieltäytyä??? Pöljää.

Tottakai väitöskirjaa tulee julkisesti puolustaa (vaikka teatteriahan tuo on, mutta teoriassa siis tarjotaan tilaisuus osoittaa huuhaa huuhaaksi). Mutta että "naisväittelin ei tule käyttää koruja tai hattua". Mä pukeudun ihan miten itse haluan. Laitan vaikka kanarialintupuvun. Ai mutta sittenhän mä en ole "sovelias akateemiseen maailmaan". En mä mihinkään patsastelumaailmaan halua, mä haluan tehdä laadukasta tiedettä. Mä voin esittää sitä myös suullisesti, mutta mä en laita hametta koska mulla on vulva ja sen vuoksi mut katsotaan naiseksi.

Ei sillä, että musta ihan heti olis tohtoria tulossa.. Mutta karonkkaa en järjestä, jos joku mankuu, kysyn, haluaako ne oman osuutensa bileiden arvosta vaikkapa lahjakorttina johonkin ravintolaan.

Kasvimaassa/maalla (?) kasvaa nyt lanttua, naurista, retiisiä, sipulia ja herneitä. Niitä kehutaan helpoiksi kasveiksi. Niiden rinnalla kerään nokkosta, vuohenputkea, apilaa ja sen sellaista. Enimmäkseen elän tällä hetkellä päätalon munilla ja maidolla. En viitsi kasvattaa porkkanaa tai ounajuurta, koska niitä saa luomulaatuisena tappohalvalla naapurista. Mansikat ovat kypsyneet, mustikoita odottelen. Niiden säilöminen ja tietty kerääminen antavat runsaasti osviittaa siitä, miten suureksi omavaraisuus voi muodostua. Kasvimaa tänä kesänä on aika räpellystä, hengailua ja kokeilua.

Täällä tuntuu hyvältä. Metsän siimeksessä, aamun raikkaudessa, vanhojen huonekalujen keskellä, kädet mullassa.