IRC-Galleria

" Yrittänyttä ei laiteta

Tämä tapahtui 90-luvun puolivälissä kun työskentelin erään suuren teleliikenneyrityksen myymälässä myyjänä. Nokian gsm maksoi tuolloin noin 5000 markkaa. Tiskilleni saapasteli suht normaalin oloinen heppu joka näytti minulle parin vuoden takaisen takuutodistuksen puhelimestaan joka oli tuolloin maksanut 7000 markkaa. Hän meinasi että meidän pitää hyvittää hänelle se 2000:n markan erotus koska häntä on huijattu myymällä se känny pari vuotta sitten tuolla hinnalla. Siinä oli pokassa pitelemistä…"

"Ja sitä hallitsee pahamainen haravajengi :

Metro, Helsinki

Teinityttöjen keskustelua metrossa ohitettaessa Herttoniemen siirtolapuutarhaa.

Tyttö 1: Kato, mikä toi on joku slummi vai?
Tyttö 2: Joo just se! Vähän outoo et Helsingis on tollasii.
Tyttö 1: Tollases ois niin makee asuu. Ammuskeluu ja sellast.

Tyttö 2 mutisee myötäilevästi. "

-Moi. Tota, olisko mitään, tai siis, miten olisi illallinen tänään?
-No kyllä mä yleensä illallisen nautin.

"Mä ajattelen... Mä sanoisin että mä pidän susta.
Mikä on tavallaan aika hassua, sillä enhän mä oikeastaan edes tunne sua.
Sussa nyt on vaan jotain ... jotain, mistä mä pidän."

on kaunis lauantai-ilta
täällä takana jumalan selän
tämä kartalla pieni musta pilkku
herää horroksestaan

kerrostalojen valot
moottoritien huminaa
kaikuja rappukäytävästä
lehtien havinaa

tänään lähden ulos
juovun, olen onnellinen
pöytien iloiseen nauruun
heittäytyen

on kaunis lauantai-ilta
hän tanssii ja musiikki soi
arki kaukaista unta
otan irti minkä voin

ja hetkeksi herää tunne
tapahtua voi mitä vaan
mutta harvemmin kuitenkaan
planeetat suistuvat radoiltaan

minä tunnen tämän paikan
tiedän tarkalleen
mitä tapahtuu seuraavaksi
ja mitä sen jälkeen

herään, on aamu
kaikki on ennallaan

ja viikko
se vierähtää hitaasti

on kaunis lauantai-ilta
hän tanssii ja musiikki soi
arki kaukaista unta
otan irti minkä voin

meidät hetkeksi valtaa tunne
tapahtua voi mitä vaan
mutta harvemmin kuitenkaan
planeetat suistuvat radoiltaan

Onhan tää maa ihan kiva: astelen hakemaan hostveikkaa päiväkodista ja vastaan tulee vanhemman puoleinen herra pikkupojan kanssa, niin herran antaa tietä ja toteaa pojalle että "antaa ladyn mennä ensin". Heehee.

"hah sinäkö sulla on palkattu floristi hoitamassa kukkaa"

Ei helvetti. Englanti vetää jalat alta taas kerran. Löysin futis-kondomeja. Tämä maa on ihana.

"Jos saisin toivoa mitä tahansa..? Toivoisin, että rakkain kissani parantuisi
ja saisi elää terveenä elämänsä loppuun saakka."

Musta. Värinä kaikin puolin mainio: sopii kaikille, lähes kaiken saa mustana (kyllä, myös ne muffonivuoat), sopii kaiken (varsinkin mustan) kanssa, näyttää hyvältä, käy kaikkiin tilaisuuksiin jne jne jne (lukija saa ehdottaa omiaan jne).

Värit ovat energiaa. Punainen heijastaa punaisen valon pois. Valkea heijastaa kaikki valot pois. Musta imee kaikki valot. Musta on siis voimallinen.

Ainut ongelma on se, että kun mustasta laukusta mustan pikkupeilin, mustan apukassin, mustan avaimenperän (semmonen pehmolepakko, ultimatehieno), mustien hansikkaiden, mustan kännykän jne jne seasta etsii mustaa lompakkoa, alkaa usko mennä ja kova pohdinta siitä että minkäs kaupan kassalla sen näinkään viimeksi. Lähes aina se kuitenkin onneksi löytyy. (Samalta ilmiöltä ei kyllä säästy vaatekaapissakaan, mutta väliäkö sen, tältä hyllyltä musta alaosa, tältä musta yläosa, yhteenhän ne sopii varmasti.)

Hemulinkin sen sanoo: musta korostaa muiden värien loistoa.

Ps. Se myös hoikistaa