Kun minä sanon ei, se tarkoittaa ei. Se ei tarkoita että "no jos löytyy tarpeeksi pliispliisiä ja puppyeyesiä, niin sit joo" tai "kunhan sanon huvikseni eli tee vaan niinkuin tykkäät" tai "sanon nyt varmuuden vuoksi ei kun en tiedä (,joten todista minut vääräksi tekemällä kuitenkin niin kuin ajattelit)".
Se yksinkertaisesti tarkoittaa ei. Luonnollisesti hyvillä perusteluilla puntaroin asiaa uudestaan, ja se voi myös muuttuja. Kuitenkin tulee ottaa huomioon, että olen todennäköisesti ottanut hyvin monia asioita huomioon päätöstäni miettiessä, ja luvalla sanoen tiedän asiasta paljon, joten sen kumoavan perusteen tulee todella olla hyvä.
Miksi kummassa se on niin usein jotenkin vaikeaa ymmärtää?
Ei.