IRC-Galleria

Downbeat#blogcomments

Raitokomniak#blogcomments

1. Kuka haluaa olla mun Helluntaiheila?
Siin on hyvät bonukset.

2. Kuka haluaa postikortin kun menen ensi viikonloppuna Lontooseen?
Aion lähettää vaan hienoja.

Ilmoittautumiset tämän merkinnän alle tarpeeksi ajoissa. Ei valttämättä tarvitse kertoa kumpaan hakee.

http://www.youtube.com/watch?v=zmwMnH8Fdc0&feature=PlayList&p=D926333B45061766&playnext=1&playnext_from=PL&index=11

"Tämän kylän likat ne maantietä kulkee hienossa tellingissä
Vaan illan tullen löydämme ne jo huonossa meiningissä
(illan tullen löydämme ne jo huonossa meiningissä)

Pikkulintu se koivun latvassa vartosi ystäväänsä
Vaan tän kylän likat ne poikia vartoo sängyssä seljällänsä
(tän kylän likat ne poikia vartoo sängyssä seljällänsä)

Ämmät ne istu ja ihmetteli vaan poijat ne pisti lauluksi
Kun tän kylän likat ne vattansa tällää herroille ampumatauluksi
(tän kylän likat ne vattansa tällää herroille ampumatauluksi)

Kyllä sen flikan silmistä näkee joka on antavainen
Se kattoo alta kulmien ja suu on nauravainen

Hännästä pitää leviä olla ja luu on paikasta pieni
Semmonen tarttee flikan olla et seittemän tekee mieli

Tämän kylän likat ne maantietä kulkee hienossa tellingissä
Vaan illan tullen löydämme ne jo huonossa meiningissä
(illan tullen löydämme ne jo huonossa meiningissä)"

Nyt käsitän varsin hyvin miksi siellä historiassa niillä korsetetituilla on palveluskuntaa. Sukkien pukeminen (oi autuutta, yllätyksekseni tähän kuului sukkanauhat), kenkien solmiminen... mikä tahansa kumartelu on vaikeaa (ainakin vielä). Ja tietty se itse korsetin kiristelykin.

Ilmoittaudu tässä minun palveluskuntaani:

Jotakuta jolla on käytännön kokemusta korseteista. Joka jaksaisi vastailla mun ujoihin, uteliasiin, "tyhmiin" kysymyksiin. Varsinkin "miksi"-kysymyksiin. Löytyykö ketään? (Tuntemattomat siis, jos olisi tutuissa osaavia (tai sitten en vaan tiedä..) kysyisin niiltä suoraan.) Hankin siis eilen metalliluutetun ylirinankorsetin, mustaa satiinia. Ensimmäiseni, ja kaipaisin vähän henkistä tukea fyysisen kokemisesta.

"Can I get your number?"
"Why?"
"´Cause you´re fucking gorgeous."
-Arvostan rehellisyyttä.

(Mutta en sitä että viihtyy seurassani muttei sitten jostain minulle käsittämättömästä syystä hakeudu siihen. Niin on käynyt elämässäni kahdesti. Kerro, oi miessukupuolen edustaja, onko vika siinä, että olen niin "hyökkäävä" (eli en istu kotona odottamassa puhelua vaan soitan itse, ja ehdotan tapaamista)?)

Oho, minut muuten iskettiin taksijonosta. Kaikkea sitä näkee kun vanhaks elää.

Bailasin (istuin kantiksen nurkassa maailmaa tuijottaen (se ei vilkaissutkaan takaisin) pari tuntia, ja kävelin bussille) koko illan korsetissa. No pikkuriikkisen sattuu, ja kun lauloin ja juoksin itseni kotiin olin kuolemanhengästynyt. Vaan tämä tästä.

Niin. Epäilen että korsetissa parasta on kun sen ottaa pois. Vähän kuin korkokengät. Vielä ihanampaa.

Oho. Kuvaaminen meni vähän yri laitojen... Mutta se on metalliluukorsetti. Se on mulla päällä just nyt. Ja se tuntuu i h a n a l t a. Oikeasti - nautintoa. Päästään vioittuneille, mutta silti. Ja noin pikkarit on kans ihanat. Ja toi offisicial-englantihattu (en ole varma miten ehjä se on kun pääsen suomeen...). Ja toi viuhkakin on aitoa muovia.

Korsetti 90 puntaa, alushousut (mulla ne kyllä tulee olemaan päällyshousuina kanssa) 2 puntaa, englantihattu 3 puntaa, samoin viuhka.

Nyt minun on pakko hankkia poikaystävä - korsetin kiristäminen itse ei ole liian helppoa. Mutta se todella on mun vaate. Ah.

Kai joku taas näyttää mulle leffan "Pitkä kuuma kesä" viel ennen tän kesän loppua?