IRC-Galleria

Sa[n]na

Sa[n]na

The foundation to Decrease Worldsuck

Selaa blogimerkintöjä

Olen ollut virallisilla, aidoilla treffeillä.

Hommahan menee näin:
1. Halukkuuttani yhteyden luomiseen tiedustellaan hienovaraisesti "Vie geht´s" -tyyppisellä keskustelunavauksella.
2. Ilmaistuani halukkuuteni vastaamalla, muutamien kirvesvarta-tyyppisten aasinsiltojen ja asiaankuuluvan kiertelyn ja kaartelun (jolla varmistetaan ettei kieltävää vastausta ole tiedossa) lopuksi kysytään josko lähtisin illalliselle.
3. Osoitettuani kiinnostusta ehdotusta kohtaan tiedustellaan minne mahdollisesti haluaisin mennä, ja milloin minulle sopisi. Tätä toistetaan kunnes yksityiskohdat selviävät, kats. koht. neljä.
4. Kun systemaattisesti osoitan epävarmuutta paikan ja ajan suhteen, sellaisia ehdotetaan. Torjun ensimmäisen ehdotetun päivämäärän, myönnyt seuraavan ja paikan suhteen.
5. Tapaamme ravintolan edessä, nuoriherra avaa minulle oven siirtyessämme sisään. Hän tiedustelee miten päiväni on mennyt.
6. Nuoriherra valitsee sopivan pöydän, ja istuu vatapäätä.
7. Tutkimme ruokalistoja, ja hän tarjoutuu kääntämään mikäli en ymmärrä. Kieltäydyn kohteliaasti, ja kerron silmät kiinni osoittavani jotain annosta. Hän kysyy teenkö niin myös juomalle, jolloin kerron kuitenkin juovani vettä. Tarjoilijatar tulee kysymään miten pitkällä tilanuksensuunnittelu on; mitä aiomme juoda. Nuoriherra tilaa juomat molemmille.
8. Lopputuloksen saavuttamisen helpottamiseksi päätän tilata mitä tahansa sienipitoista. Utelen asiaa, ja hän löytää listalta kaksi vaihtoehtoa. Otan sen, joka on kasvislistalla. Tarjoilija tulee hakemaan tilaukset, ja nuoriherra listaa molemmat.
9. Puhelemme rennoista aiheista, välillä hiljentyen sanomisenpuutteen ja uudenkarheuden vuoksi.
10. Annosten tullessä pöytään hän asettaa ensin servetin lautaseni viereen, ja sitten ruokailuvälineet. Tai ei, kun ehdin ottaa ne ihan itse ensin, muttä hänellä on siihen aikomus.
11. Ruokailemme, kerrankin pidän ravintolaruuasta, eikä se johdu vain kanssasyöjästä.
12. Lopetamme ateriamme sopivasti samaan aikaan.
13. Istumme tovin jutustelemassa, kerromme harmittomia mutta merkityksellisiä asioita itsestämme, sekä muutaman vakavammankin. Emme puhu seksistä.
14. Koen Sen Hetken. Keskutelun lomassa täydennämme toistemme lauseet, ja nauramme aisoti yhdessä. Sitä kestää vain hetken, mutta siellä se oli.
15. Hän maksaa, enkä viitsi korjata tilannetta. Sen jälkeen nuoriherra ilmoittaa lähtevänsä kotia kohti.
16. Ravintolan ulkopuolella pyöränsä on odottamassa, mutta näytettyäni epälevyyteni rautatieaseman löytämisen suhteen hän muitta mutkitta ilmoittaa saattavansa minut sinne.
17. Tienylitysten ja liikennevalojen kohdalla minun ei tarvitse vaivautua katsomaan mahdollisten autojen saapumista, hän pitää kyllä huolen ettei vaaratilanteita synny.
18. On aika sanoa hyvää yötä, ja vaihdamme hetken empimisen jälkeen hellän mutta pikaisen suudelman.

Nyt on taas hetken lähempänä kuolemaa.
Ja katuvat sitä katkerasti ajoittain.

Haa haa.

"Ei lasta kasvateta jotta hän olisi mahdollisimman mieliksi meille, vaan jotaan hän väkevänä ja vahvana voisi täyttää paikkansa yhteiskunnassa."
Canth ja
"Eivät vanhempamme halunneet suojella meitä vaikeuksilta elämässä, he halusivat meidän selviytyvän niistä."
Snickert
Sattuvasti sanovat.

Minusta se on vaan todella hienoa, että on paikka, jossa käskyjäni totellaan kylselemättä silloin kun oikeasti on vakava paikka, mutta jossa kaikki mitä sanon muulloin kulkee läpi monimutkaisen tutkivan komissio, joka tarkistaa välittömästi onko kaikki nyt sittenkään ihan kuten sanon.

Mua nimittäin ärsyttää ihmiset, jotka uskoo kaiken mitä mä sanon.
Ärsytäää mua kyllä nekin, jotka vaatii kasan lähteitä (erityisesti kun niillä ei sitten ole antamaani lähdettä kohtaan yhtään lähdekriittisyyttä, kunhan vaativat lämpimikseen).
Mutta sain silti testistä sen verran pisteitä, että niillä voi osoittaa minulla mahdollisesti sellaisen olevan.

Musta nyt vaan olisi kiva tietää että miksi olen niin kummallinen; musta ei ole kiva todeta että mulla on sairaus. Ei se edes ole sairaus.

Hankin ton Twilight-leffan.Keskiviikko 14.04.2010 00:42

Katon sen varmaan vasta huomenna, tai perjantaina, samalla kun silitän.

... jos vaan raaskin odotella glitter-Edwardin näkemistä siihen asti.

Anteeksi että kysynTiistai 13.04.2010 16:20

Mutta miksi joku randon likka kertoo mulle just mesessä kuinka hänen nettipoikaystävänsä tuli webbikameralle eilen.

Mulle käy tätä aina. Absurdi maailma hyäkkäilee.
Siis mä nään sen absurdina.

Mesetän saksaksiTiistai 13.04.2010 14:42

Ei muuta kun että mitähän seuraavaksi.
Varmaan omenaa, ja sit pelikaupoille.

[Ei aihetta]Tiistai 13.04.2010 03:37

Women - you can´t live with them, you can´t live without.

Että ihan sama teille, miehenpuolikkaat. Ainiin, kiitos sillekin joka keksi tehdä meistä niin erilaisia. Ja polttaa käyttöohjekirjat.

[Ei aihetta]Tiistai 13.04.2010 01:58

Ongelma siinä kun deittailee monia. Kun ei muista mitä on kellekin sanonut, niin sitten joko vahingosa toista itseään tai jättää jotain tärkeää kertomatta.

[Ei aihetta]Tiistai 13.04.2010 01:07

Kiusaaminen alkaa jo päiväkodissa.
Oikeastaan kaikkein eniten nautin siitä, miten pidän sinusta silloinkin kun inhoan sinua.

Ja epäilen, että koko persoonallisuuteni on kasautunut olemassaolevaksi jotta mulla olisi joku suoja, jolla pitää ihmiset kaukana. Ei agressiivisesti, vaan hellästi, niin että jokin ohjaa ne väärille raiteille, katsomaan esitystä sillä välin kuin ruumis kannetaan ohi.