IRC-Galleria

Eroa kirkosta.

www.eroakirkosta.fi

Eiks jeh?

Pakko kai niitä on ottaa varmuuden vuoksi kouluunkin mukaan.

En juo enää ikinä! Tms. mitä ne kaikki sanoo.

(perheeni sisällä esiityvää ei lasketa)

Norjasta tulee kuulema seuraavanlainen; kaksi suomalaista kalasti ja joi kaljaa, niillä oli kori kaljaa, ja ne istu ja kalasti ja toinen niistä luki lehteä ja sit se sano sieltä se joka luki lehtee että "oho, venäläiset meni avarutteen", ja sitten ne kalasti ja joi lisää kaljaa ja sitten kahen tunnin päästä se toinen oli silleen että "mitä, kaikkiko"

http://www.ihmistenpuolue.fi/videot/puffi_osa_9-_2010/

Menisin suihkuun, mutten tunne tietä.

Elämäni on niin kivaa, että väitän olevani maaninen. Huomenna depressiota, että edes ranteiden aukiviiltely inspiroi lähestymään suihkua, eiks joo?

Kaipaan suomeen, kaikkia teitä mahtavia ihmisiä, joista jotkut jopa tykkää minusta sellaisena kuin olen.

Varsinkin silloin kun kirjoirtan kymmenen blogientryä tunnissa (eikä kukaan edes lue niitä, yhyy)

kahta ässällä alkavaa juttua, joista ensimmäinen on sokeri.

Sulle tulee vielä myöhemmin nälkä.

"Ja he söivät leipaa joka poistaa nälän---"

Kaipaan Lindgreniäni.

Mummilla on vielä tosi monia juttuja, jotka se haluaisi tehdä. Se ei tule niitä tekemään, koska ei viitsi, eikä ole varaa, eikä varsinaisesti aikaanaan. Siksi hän ilmoittaa tekevänsä ne seuraavassa elämässä.

Totta, mummi on käyttänyt elämäänsä palvellen miestään ja kasvattaen lapsiaan - kohtalo jota en soisi kellekkään tällä planeetalla.
Ja nyt minä, parikymppinen, mietin, että voi kun ehtisi kaikkeen mukaan - kun vain ehtisi tehdä kaiken.

Joo, krapula hiipii otsalohkoon.

Arvasinhan minä, että se hetkellinen hyvänolontunne, rauhallisuus päässä, oli vaan lumetta. Joisin enemmän vettä, mutten tiedä josko se vaan pahentaa tilannetta. Ainakin siitä tulee huono olo.

Päiväunille? Taaaaaai, miksei samantein yöunille...

Arki on huomisessa, ja tämä huominen löytää minut pian, liian pian.

Ps. nään taas Janoshin. Kyllä miehet tekevät elämästä sen arvoista.


Mutta mitä ihmettä, ulkonahan vilahti aurinko.

Ärsyynnyn kun ihmiset minut ensikertaa tavatessaan sanovat "nice to meet you". Ei ne sitä voi tietää hei! Mistä ne arvaa, vaikka ilta päättyy siihen, että pöllin niiden auton ja ajan niiden lasten/kissan yli?

Samoin "it would be nice to meet you", jälkeen muutaman tyhjänpäiväisen viestin. Et Voi Tietää Sitä, ja todellisuudessahan tuo lause kuuluu "it would be nice to meet someone this night, because I am lonely and wanting to get laid, so could you be that one; if you say no, I will just send message to someone else, you, as a You, is not actually wanted".

Menin lopulta ulos, koska pyydettiin. Elin 12 tuntia maailman hemmoteltavana. Soft bed, kirjahyllä, mini (vihdoin pääsin koettamaan sitä autoa, askel lähemmäs kuolemaa taas), blue drink, kaikin puolin leppoisaa; juuri sitä mitä tarvitsin, tänne sumuiseen päähäni. Alan olla selvä jälleen (mutta join silti huomaamattani puoli litraa vettä).

Miten sen voisi kuvailla, edes?


Money just a piece of paper.

alan puhua englantiani hyvin brittiläisellä korostuksella?

Sen, ja ekstroverttiuden, ja tietty sen että on hyvä olo, haluaisin humalasta säilyttää selväpäisyyteen.

Samalla inhoan sitä, että menetän kontrollin itsestäni (varteni muuten kollapsoi ensin - en kykene kävelemäänm suoraan, enkä puhumaan suoraan, vaikka ajattelen yhä kirkkaasti), joten seuraavat kokemukset alkoholin seurassa jäävät tulevaisuuteen.

Ps. Tom-niminen herra ei päätynyt listalleni kymmenennneksi. Miten vaikeaa sitä on löytää perfeckt ten? Jatkan etsiskelyä (samalla menettäen monia hyviä ysejä/ykstoistasia, blääh).