IRC-Galleria

Ainutlaatuisuudesta (ei, et ole) myöhemmin.

I really enjoy some of the poeple I am with...

kielletty hedelmä eh eh eh

ei, kun hedelmäkulhossa vieretysten sulassa sovussa omena ja persikoita. Nyt tuo omppu maistuu ihan persikalta. Käsittämättömän hyvä hedelmäidea.

Tulin vieneeksi herran illalliselle, ja sitten tietty sain.

Että vähän kuin onnellisia sukupuoliroolienvaihdoksia.

Oikeastaan ihan hauskaa.

Alex tuksin kyknee goglella käntämään tallaista vihreitä täynä olvaa tesktiä, sekösh hänt´ viiksetää...

nää herrat joita tapailen (aika montaa joo) on niin kiinnostuneita mun mielestä, että ne unohtaa olla kiinnostuneita mun vartalosta.

Italiaano tuli käymään (vanhemmat yotöissä, keskenäni muksujen kanssa). Lähti tossa kahden maissa. Koska olen niin ihmeellinen ja ihana, tietenkin se kolautti autonsan tienvieruskiveykseen ja rikkoi sitten renkaan.

Koska emme löytäneet sopivia työkaluja renkaanvaihtoon, hän jäi yöksi.

Nyt kaduttaa ihan siitä syystä, että mulla on aika jumalaton stressi, että hostit löytää ulos (find out... hups, languages).

Muuten ei sitten kadutakkaan, ts. sanotaan nyt vaikka niin, että Mariano saa sitten majottaa mut jos hostit heittää mut pihalle; kunnes olen löytänyt uuden perheen tms. (Voishan sitä myös ettiä "oikeita töitä".)

Yleensä lainaan kirjastosta korkean pinon ihania teoksia ja hautaudun maailmankaikkeuden tavoittamattomiin kotokorpeen.
Ei, ei tänä kesänä. Ei edes hetkeksi.

Toki voin hautautua kaupungin sykkeeseen ja shoppailla vähän lisää ihmisiä, mutta ei se ole sama...

mutta googletimpa silti Olumpiatornin ravintolan Sunset-menun hinnan.
30e/hlö.

Mä alan käydä kalliiksi miessukukunnalle (tottakai nautin näistä Geisha-fiiliksistä; seurani on sen arvoista, että siitä yksin kelpaakin maksaa, ja otan erittäin mielelläni valmiiksimaksettuja kokemuksia vastaan, mutta jotenkin tuntuu sairaalta antaa jonkun maksaa tuollainen summa syömisistäni... tai edes maksaa tuollaista summaa ruuasta. Olen meittinyt, että josko voisin alkaa kysella tyypeiltä käteisenä niitä juomia, jotka he minulle illan aikana tarjoaisivat (olen jo aika perillä juomatottumuksistani, joten osaan arvioida), jotzta voin sitten tuolla summalla järjestää vettä (kaivoja aka) janoisille alueille.)

Aaaargh, mikä näitä ihmisiä vaivaa??? Miksi ne kaikki on niin ihastuksissaan minuun.

(Ja tietty just ne väärät, eikä ne joihin mä olisin hulluna.)

Onneksi voin aina löytää biologisen tai psykologisen syyn ihailulleen (koska siellä aina on semmoinen; ei niin että siinä olisi mitään väärää tai sopimatonta), ja näin kumota sen ja elää onnellisena kuplassani jossa kaikki vihaavat minua.

Olen hajoamassa, aina välillä en kykene puhumaan, aivot tahtovat ajatella, sulkevat kanavan suun ja itsensä välillä, ja yksinkertaisesti blokkaavat kyvyn muuhun kuin ynähtelyyn. Että joo, pakko kai tässä on pikkuhiljaa rauhoittua.

Hanki korsetti.

Kiskoin tuon juuri kiinni koko matkalta. Yleensä jää joku 10-5cm auki, mutta päätin kokeilla kun en ole syönyt kovin paljon mitään viime päivinä (on unohtunut jne). Ja menihän se, siis. aika hurjan näköinen; ylhäältä ja alhaalta leveä (tunnetusti leveät hartiat minulla, samoin lantio), keskeltä, no hyvä ettei sormia saanut ympäri (ei sanaakaan italialaisista ja heidän.. hmm-h) . Otin kuvia, mutta saa nähdä näytänkö. No, oli miten oli, otin korsetin pois kun jalat alkoivat sinertyä...