IRC-Galleria

nyt haluan pois.

No en juurikaan siellä ollutkaan.

Ja mitä tulee koko internettiin.... no en nyt sitten tiedä onko täälläkään olo niin hyvä juttu. Mua ei juuri huvita jutella täällä, koska se ei korvaa todellisia kontakteja ihmisten kanssa. Ja jos me ei koskaan oltu todella muuta kuin tuttavia oikeassa maailmassa...

Ihmiset joille en voi puhua haluavat kavereiksini facebookissa. Minua ällöttää oma haluni koittaa kerätä siellä suuria joukkoja ystäviä - 500 facebook-frendin sijaan ottaisin mieluusti 5 oikeaa frendiä. Kuten otankin.

Laittakaa kirjeitä.

Frau Hessler
Radolfzeller Str. 7
81243 München
Germany

Hyväksyttävä.

Liikaa toimintaa ja juoksentelua ja tyyppejä pyörimässä. Mutta tarina näppärä. Himo lukea.

09.11.2010 18:09 <Kuolionnuolija> Emme me oikeastaan mitään hienoja kännyköitä halua, vaan eniten kaipaamme niitä ihmisiä, joille tahtoisimme puhua.

olen lasta hoitamassa, koko paikka huokuu englantia - dairy milkiä jääkaapissa, telkkarissa englantilaiset kanavat, lapsen lelut englanniksi, kohta tuönee vastaan primarkin kassi jnejne. Haluan sinne takaisin.

Ja nyt soi Ghostbusterssien tunnari MTVllä.

taitaa olla aika jättää kaikki vaivalla rakennettu, lähteä jonnekin, aloittaa koko juttu alusta, olla pahoillaan mutta sanoa että mitäs minä sanoin. En asetu aloilleni, en liimalla en nastoilla. Ehkä pitäisi niitä lapsia, silloin olisi pakko, ja kymmenen vuotta menisi viikoissa. Miksi tämä olemisen sietämätön keveys on niin sietämätönsä? Niin monesti minulla on ollut kaikki, kaikki mitä ikinä toivoisin, ja niin monesti olen jo luopunut siitä. Monestiko vielä saan sen, monestiko vielä...?

Mitä olen kokenut kun olen vanha, missä silloin olen, mitä teen...

Der Untergang on mulle ihan riittävästi kauhua tälle illalle.

...että jos ei ois internettiä, niin mitä mä tekisin kaikki nää tunnit?

Selailin netistä ideoita, kun oma rajoittui kondomikalenteriin (vielä joskus sen toteutan) ja itse ommeltuihin pussukoihin.

Eli haluan siis kiertää joululahjavaikeudet tekemällä itse joulukalentereja - tämä ideahan tietysti on ollut vuosia, koskaan se ei vaan ole päässyt kunnolla toteutuksen, tuskin tänäkään vuonna, mutta kypsutellään. Kerran tosin tein sen "yksi vaate per päivä pois" -kuvasarjakalenterin, joka olikin sitten lopuöta ihan jees.

Kotona oli joskus kymmenen vuotta sitten (ei puhkee ikäkriisi ei puhkee ikäkriisi ei puhk--- jumalaut mä oon out) se kangaspussikalenteri, missä oli joka päivälle karkki - siis, joka kolmas päivähän sen sai, kun oli kaksi veljeä jakamassa.

Teekalenteri, joka päivälle eri teelaatu, tulee joskus vielä, niin ehkä, tehtyä jollekulle. 24. luukussa voisi olla sitten teemuki...

Yksi idea mikä tse kalenterin teosta tuli, oli vessapaperirullista koottu. Niistä saa sopivasti kuusen (tanderbaum) muotoisen, ja kun jostain syystä olen ne tuonne yhteen koriin varastoinut...

Mutta aina vaan jää ne yllätykset. Joka päivälle pitäisi keksiä jotain, ja kuitenkaan ei mitään ihan krääsää, kivempi olis tekoja tms. Sekin tietty, että missä tämäflikka joulukuunsa/joulunsa/loppuelämänsä viettää... Olisipa vaan lapsia, nämä kysymykset ei painais, niille kun keksisin vaikka mitä (mm. kotityökalenteri itselleni, eli joka päivä pitää tehdä jokin kotityö, ja luukun avaaja sen sitten hoitaa... hmmmmmmmm, itseasiassa todella hyvä idea...)

Joo, barbiesuklaakalenteria odotellessa.
Ja Harry Potter -fanien. Se on niin mainio.

Ps. Ehdotukset perinteisestä tuplamäyris-kalenterista jätetään huomiotta.

suomalaisten tapa järkyttyä ja kieltää kaikki jos joku erehtyy kehumaan itseään.

Suosikkikehuni on Heli Laaksosen suunnilleen näin menevä:
"oothan sä ihan kaunis
siis ihmiseksi"

Tai joku muu adjektiivi ja "siis tollakseks".

Kun tuntuu että vähän joka pulju haluaa mut töihin. En minä siellä tahdo työskennellä! Tai no kelpaa sekin, mutta... Eipä tätä ole helppoudella pilattu. Nyt aukes sellainen työtarjous, jota ei henno jättää kokeilematta, mutta tjoo, menee suunnitelmat sadatta kertaa uusiksi.

Paljonko Ryanairilla saa viedä tavaa perushinnalla peruslennolla. Tommonen hinta 30e frankfurttiin täältä ja 30e Tampereelle frankusta ei ole suorastaan ällöttävä, että taasko mä lennän...