Vanhimman veljen sähköpostissa:
"että jotta koska kun sä nyt oikein oot tulossa tänne suomeen? Suku käy kuumana ja on pillissä kiinni, kun emme tiedä mitään tai mistään mitään. Joten annappa kuulua nyt tarkempaa tietoa osoitteeseen r*******************a@n***i.fi Tämä ei ole kaunis pyyntö vaan hurja käsky. t. äiti ja tietysti me odotetaan, että täysikäinen lastenhoitajamme saapuu ja pääsemme hurvittelemaan."
Kyllä tästä varmaan kohta vaivautuu.
Kaikille muille tiedotteeksi, laitan vastaukseni:
"Kas kun luonnonlapsenne ei koe aikaa sillä tavalla lineaarisesti, vaan ikään kuin ympyränä, että ei voi titää olenko koskaan edes tänne päätynyt, vai olenko vasta tulossa, vai lähdinkö jo, ja...
Ei ole ensin ollut nettiä, mistä tehdä suunnitelmia, ja sitten nyt kun on, niin kassotaan. Ja olen ollut niin kammottavassa flunssassa, etten ole kehdannut lähteä junan makuuvaunuun muita häiriköimään. Josko olisin siinä kunnossa jaksanut edes tuota valtavan painavaa lahjoilla vuorattua rinkkaa kanniskellakaan.
Mutta näinä päivinä, jollei tietysti euroopan junaliikenne ihan puuroudu kiitos lumen, jota te sieltä pohjoisesta tähän suuntaan tiputtelette.
Ja jollei kipu noissa kaulan pallukoissa ylly.
En minä osaa sanoa tarkkaa päivämäärää. Turha kuitenkaan luulla että vältytte hemaiselvalta seuraltani jouluna.
- Joulupukki, tjsp"