IRC-Galleria

Paitsi ne joina sai lahjoja. Ja jotku mitkä keskitty muhun (ts. johonkuhun tunnettavissa olevaan henkilöön).

Muut sai olla.

En olisi muuten hereillä, mutten saanut unta, räiskeeltä ja ajatuksislta.

Keitetään kananmunia ja syödään niiden kanssa pähkinävoita

solmitaan kengännauhoja pitkäksi köydeksi,
niin pitkäksi että sillä voi karata kolmannessa kerroksesta
jos tulee vaikka tulipalo

haukutaan kuin koirat postinkantajaa

rakastellaan kuin kreivi ja kreivitär

sitten unelmoidaan vähäsen
(voi jos olisi kylpyamme
sen voisi täyttää mansikoilla ja kermavaahdolla)

ja päätetään lähteä huomenna korkeasaareen.

http://www.youtube.com/watch?v=ATXV3DzKv68
ja samoin se tokiolainen

Miten sinua voisi kuvailla
olet ihme josta raamatussa puhutaan
olet korkkimattoamaton perhonen
se sunnuntailapsi
pilvenhattara
Magdalena päivänkakkaralla
mielikuvitusystävä
runo
postimerkki, heijastin
tuoki tarpeellinen
kaunis aikuislapsi
laulut on sinusta
kuvat on sinusta
henki

Sinua ei voi määritellä
En usko että koskaan voisin pelätä sinua

Kuinka tuotetaan rengashaarniskaan mahdollisimman nopeasti lenkkejä.

Nörtit.

on vihoviimeinen seuraleikki. Tietty on jalat ihan tahdottomat tänä aamuna. Hyvä jos kykenee eteenpäin vyöryskelemään.

Onhan se tosin hauskaa.

Olen taas ammattilasten kaitsijana, laitoin yhden nukkumaan ja loput pihalle että pääsen taas huorailemaan uuden uljaan MacBookini kanssa.

Jokohan se postikin tulee kohta...

Ja niin, koska äitini on mahdoton maanvaiva ja vihoviimeinen puritanisti-pihi, taitaa suomenvierailuni jäädä lyhyehköksi. Sen loppuun voi kyhätä toisen peli-illan, ja välissä käydä Mikkelissä vaarilla ja Oulussa teekkareita pelottelemassa, mutta jos ei töitä esim. Kotkasta irtoa pikkuhetkeksi, tämä flikka pakkaa kamat ja joululahjat rinkkaan ja palaa Saksaan haavojaan nuolemaan.

Ainakin Alex olisi tyytyväinen.

Ps. Jaksoi näillä koivolla tosin silti kipittää postilaatikolle. Ja takas.

Tänään pelasimme jännää peliä. Olin kahdesti susi. Susi jo syntyessään.

Tein uuden skypen, etunimelläni löydätte minut sieltä.

Niin, sen siis tein tähän fancyyn Mac-tietokoneeseeni, jota juuri tässä näpyttelen, kaupattuani sieluni sen antajalle.

annan lähemmä kymmenen lahjaa.... eiku viistoista. Ja saan... neljä?

Aikuisena ei ole kivaa.

On kurjaa kun poikaystävä näkee toistuvasti painajaisia lädöstäni ja ensimmäisestä poikkipuolisesta sanasta alkaa vapista ja epäillä että näinköhän mä lähden.

Mutta ei musta ole vannomaan ikuista rakkautta, ja yhdessäoloa, kun siihen en toistaiseksi ole pystynyt.

Mä tapaan kyllä aina näitä hulluja jotka sietää mitä vaan. Kammottavaa. Mä jatkan tälläsenä just niin kauan kun annetaan. Vaikka kyllä ne yleensä väittää, ja uskoo itseään, että se on sen arvoista. Mikä nyt ainakin on puppua.

Taidan lähettää Saksaan postikortin.