IRC-Galleria

Olen ala-asteella askarrellut taas jotain. Puupalikka (15cmx10cm pala lautaa) on maalattu siniseksi. Siihen on liimattu nahanpalasta leikattu harmaa leijona, jolla on sininen (minäkö sopimaton nykyiseen pinkkiä rakastavaan pikkutyttöihanteeseen?) huopaharja. Häntä on tupsu. Leijonan ylä- ja alapuolelle reiunaan on lyöty nauloja vajaan sentin välein. Ylhäältä alas ja akaisin on kieputettu mustaa narua kaltereiksi.

Tänään otin sakset ja leikkasin naularivien välistä narun poikki. Leijona on vapaa ja saa mennä. Miksi lasten on peruskoulussa tehtävä käsitöitä, jotka tukevat eläinten vangitsemista?

Nyt ehdin taas paremmin blogaamaan.

Ihmettelen tosin, en mä täälläkään mitään saanu aikaan, muttei silti ollu aikaa riippua netissä.

Uudet stalkkarit käy lukeen tän:
Sa%5Bn%5Dna/blog/34264141-piirtelee-jalkoihinsa-suomuja

Numero parin postauksen takana.

Vierailuaika 2.-5.7

huomenna Tampere, alta löytyy numero

0442702529 päivystää, jos tahdot tavata

ammun niitä tykillä.

Hirveetä lässynlässynläätä.

Kaveri menee naimisiin, ja haluan löytää runon heille. Mutta ne kaikki on niin typeriä. Ikuinen rakkaus my ass, bla bla bla on kaikki mitä aivot suostuu lukemaan kun yritän tavata netin keskusteluja aiheesta.

Missä olet Kalevi Korppini, sinä runoilija!

Samo hiljaa.

miten on mahdollista, että suurin osa ihmisistä on niin daijuja? Ja miten mä en ole? Mikä on se merkityksellinen ero meissä?

Älkää luulko, että olisin oikesti jotenkin parempi tai erilainen.
Mäkin ostan suklaata "koska olen sen arvoinen". Vaikka tiedän, että se on mun vartalolle pahasta, tukee muiden ihmisten riistoa ja muovikääreessä vielä käyttää nk. uusiutumattomia luonnonvaroja.
Mulla on kaapillinen vaatteita, ja hankin koko ajan lisään, ekä voi päästää mitään pois. No kun ostin kirpparilta. Ostin, eli annoin kapitaa jollekin, joka sitten käyttää sen ostamalla lisää niitä lapsityövoimarättejä.
Rakastan uhrin asemaan heittäytymistä. Mikään ei oo mun syytä ja kaikki vihaa mua. Paljon helpommin saisin ratkastua elämäni ongelmat kuin "syyllisen" lankulle. Mut pitää valittaa ja nillittää.

Mutta mä edes tiedostan noi, ja yritän päästä tällaisista käytösmalleista eroon. Suurin osa, siltä näyttää, pitää niitä jotenkin normaaleina ja oikeina.

Mutten sentään ajele sääriäni. Koska se sattuu. Jos en kelpaa jollekin henkilölle karvoineni, niin hänen menetys, ja kyseessä mitä todennäköisemmin todella köyhä ihminen, mitä ajatusmaailmaan tulee. Ajelua vartenkin muuten tarvitaan muovin tuottamista ja pari lasta louhimaan metalleja kaivokseen. Että mä olen hyvä ihminen.

Aion ostaa tänään kaksikymmentä suklaalevyä. Ja monta tölkkiä olutta. Siitäs saat.

Yeeeee...

Tulkaa käymään Nastolassa, silloin kun olen siellä.

Se pörräsi tossa ikkunassa, ja vangitsin sen lasiin. Laitoin lasin porvekkeen pöydälle, meinasin, että kyllä se sieltä pois lentää. No eipäs lentänyt, vaan käytti kaikki voimansa lasin reunaa vasten törmäilyyn. Nyt kun menin katsomaan, niin oli ihan voimattomana siellä lasin pohjalla. Kaadoin tietty heti lasin, mutta ei sitä kiinnostanut lentää ulos. Tuolla se makaa pöydällä, laitoin sille potan tuulensuojaksi. Mutta saako se levättyä? Pääseekö enää lentoon? Mitä voisin tehdä?

En halua viedä sitä jonnekin nurmikolle, kun siellä kuitenkin jokin käärme tai kissa iskee kimppuun ja syö. Vai olisiko siitä kivempi, jos niin nyt kuitenkin käy, kuolla tutussa ympäristössä?

Ja haista sitä, joka meinaat tulla mussuttamaan jotain kimalaisten pienistä aivoista ja tiedottomuudesta ja päältäkäveltävyydestä, ihan ite vaan.

Edit: Hunajaa tarjottu, syö, vaikka näyttikin hetkellisesti jo kuolleelta. Minulla ei kuitenkaan ollut tarvittavia välineitä tämän toteamiseksi (onko kimalaisella sydän?) joten annoin varmuuden vuoksi pari pisaraa apetta. Ehkä se vielä lentää...

Edit2: Nyt se jo pasteerailee ympäriinsä, etsii parasta kohtaa mistä hyökätä hunajan kimppuun. Aiemmin vaan säälittävästi raahatui hunajan luo lipomaan (ainakin tuo hunanjankeräystikku näyttää kieleltä). Kohta se takuulla leeentääää.

Edit3: Jihuu, kimalainen on lähtenyt kohti uusia seikkailuja. Hunajan ympärillä käy nyt kuhina, kaikki lähialueen ötökät ovat saapuneet sitä maistelemaan. (Ei, edit4 ei tule olemaan "jaa, ei se ollutkaan minnekkään lentänyt, vaan pudonnut vaan pöydältä. Ja nyt kun menin parvekkeelle, tallasin vahingossa päälle. Nyt sitä ei kyllä pelasta mikään.)