IRC-Galleria

Törkeää se, että heittää roskiin käyttökelpoista.

Legoja. Ihan totta. Ok, legot on mulle vähän pyhä asia, mutta silti, onko tyhmä jos heittää legoja roskiin? Siellä oli jopa Hagrid (jos ette ole koskaan nähneet lego-Hagridia ilman sitä partaa, niin jo on julman näkönen, ei yhtään Hagridin. Ja lego julkisti just tarroja, joissa yhdessä on katutyömies ja tekstinä "hey babe", eli tukevat nyt uutena juttuna seksuaalista häirintää kadulla - ai miksi mulla on vaikeuksia päättää, voiko noita tukea vai ei?). Niin niitä oli kenkälaatikollinen. Harmi, osa ei ollut pussissa niin niitä oli aika vaikea sieltä roskiksen syövereistä kalastella, mutta kai sain enimmät.

Pari leikkipyssyä. Sinne roskikseenhan ne kuuluukin. Yksi niistä ampuu muoviötököitä.

Avaamaton mustekasetti. Ei sovi tulostimeen, jonka dyykkasin, se nyt olisikin ollut.

Pari ilmakitaraa. Älä naura siinä, siis ilmatäytteistä kitaraa.

Potkulauta. Omassa suojapussissaan. Jee, potkuttelemaan.

Joku bionicle. Mitä niillä on tarkotus tehdä? Poikien leikkiä kotia, kun ei saa muita nukkeja?

Leivänpaahdin. Voi olla rikki, en tiedä.

Kyniä ja paljon askartelutarvikkeita. Terottimia, vesivärinappeja, tarroja avaamattomissa paketeissa.

Avainnauha joka mainostaa paikallista julkista liikennettä, mulle, ja toinen, joka mainostaa paikallista jalkapallojoukkuetta, puolisolle.

Kaikenlaisia sekalaisia leluja. Pikkuautoja (niitä ei tähän taloon osteta yhtäkään), niitä örkkejä mitä saa semmoisissa yllätyspusseissa, pallopalapeli, barbie-telkkari, kaikkea mitä krääsää nyt leluteollisuus tuottaa. Aamutakki pikkunukelle, pikkuinen pöytä ja kehto, dinosauruksia, aarrearkku. Äääh, näitä alkaa olla ihan liikaa, ja yhtään ei olla vielä ehditty ostaa.

Eilen kävimme kirpparikierroksella. Ihana tapahtuma, jossa kaupungiosasta oli otettu kartta, johon oli pistetty pisteitä kotikirppiksistä. Huonoa oli, että ostimme, eikä mitään mitä piti. Tossut ja soppalautasia oli hakusessa. Tossuja ei löytynyt oikeaa kokoa, soppalautasia ei kukaan tunnu myyvän, kaikkia ihan turhia astioita vaan. Ksylofoni, nukke ja rattaat lähti naperolle. Oli niin ihanan näköistä, kun heppuli sai nuken ekaa kertaa käsiinsä, oli ihan intona, jutteli sille ja halitteli (saakohan liian vähän ihmiskontaktia...), joten päädyimme sen nyt ostamaan, kun niitä ei kumma kyllä roskiksessa ole. Rattaat oli hienot ikivanhat, kangas pitää uusia mutta muuten tosi kivat, ja napero niitä työnteli niin tyytyväisenä. Ksylofoni oli yksinkertaisesti halpa niin hyväksi, ja lapsi pitää musiikista, tuen.

Eikö toi osaa edes vielä leikkiä.

Olette ehkä hupikaupoissa nähneet sellaisia aamutossuja, joissa varvasosan päälle on ommeltu pippeli. Heh heh, ovat kyllä hulvattomat (en vaan tajuu). Semmoset löyty, ihanaa. Kuka haluaa, noita en kehtaa edes vaatevaihtoon viedä.

Sitten on 15 t-paitaa, kokoa L. Kellä on niin monta t-paitaa, että on 15 heittää pois? Huh.

Pöytälevy sellaiseen ikean pikkupöytääb. Mulla on jalat siihen jo jossain.

Erikoisia piipputupakoita. Mielenkiintoinen säkki kaikenkaikkiaan, mutta roskien kautta ihmisiin tutustumisessa on se vika, että niitä, noita maailmankuormittajia, tuomitsee jo etukäteen. Noita ei kai uskalla käyttää.

Lasten rumpusetti, mutta oliko se pakko pilkkoa niin, että eihän sitä enää voi käyttää. Tää harmitti, oli pistetty ihan palasiksi.

Tyyny, yllätys yllätys. Tulkaa kyläilemään, saatte koko yöpymyksen dyykatuissa kamoissa.

1e 10snt. Täähän käy leipätyöstä (myös yksi panttipullo).

Rikkinäinen puuritsa. Siis ne venyvät osat rikki. Uuden laitan.

Jotain ihme suklaakuppeja, päiväystä jäljellä yli vuosi (eli voi arvata mitä ikäviä lisäaineita niissä on).

Ja hah. Nyt löyty ne metallitangot, joita ehkä sit käytetään keittiössä eikä tarvinu ostaa. Hoo.

Viime yönä oli tosi paljon aikaa, koska en saanut unta mutta kidi sai. Saatoin tutkia rauhassa. Ehkä siksi löytyi niin hyvin. Ensi yönä sama, tänä iltana Werwolfia meillä.

This is now bit difficult to explain. I do believe that you wish no harm and that you don´t have bad intetions. But telling me that I look great... well, I don´t give a shit what you think of me. I don´t care how I look - I don´t care if it pleases you or not. It is compeletely uninteresting. Yet it is as well disturbing. It is the same if you would say that I am for example ugly. You have no right to tell my value. You just don´t have the pover to decide wether I am valuable or not (not that my looks would be the thing on what it is decided) (not that someone is more valuable that other). I please you not to keep telling to people that it matters how they look, that they need to please your eye to be worthy and that you somehow are above them, that you have the right to decide about their value.

Tätä on nyt vähän hankala selittää siten, että ei tule väärinkäsityksiä vaan mieluummin oikeinkäsityksiä. Olet epäilemättä mukava kaveri joka ei halua aiheuttaa pahaa mieltä, ja taidat olla vasta opetteluvaiheessa mitä tulee sosiaaliseen kanssakäymiseen. Siksikin haluan yrtittää valottaa tätä asiaa. Kun kirjoitat profiiliini "hyvännäköinen" tuet sellaista ajattelua, että sillä on väliä, miltä henkilö näyttää. Samoin osoitat, että sinulla on joku oikeus arvostella muiden ulkonäköä hyväksi tai huonoksi. Mä en välitä tippaakaan sun mielipiteestä. Se ei johdu siitä, että olet joku tuntematon skidi jostain mun mukavuusalueen ulkopuolelta. Mä en vaan välitä siitä, mitä muut mun ulkonäöstä aattelee, aatteleepa ne hyvää tai huonoa. Mä en ole täällä siksi, että ihmiset tykkäis musta tai varsinkaan mun ulkonäöstä. Tätä et toki voinut tietää, suuri osa ihmisitä kun on ihan innoissaan, jos heitä kehutaan, ja halunnet heitä ilahduttaa. Mistä päästäänkin sitten siihen, että jos sä voit sanoa, että mä olen kaunis, niin se tarkoittaa, että sulla on muka valtaa kertoa, minkä arvoinen mä olen. Minkä varmaan itsekkin näet epätodeksi. Mutta jos sulla olis tuollainen valta, mun pitäis ilmeisesti jatkaa sun miellyttämistä, tai musta tulis ruma eli arvoton. Mä en usko, että sulla on mainittua valtaa, mutta monet muut uskoo. Tosi monet tytöt kuvittelee, että sillä, kuinka moni poika heitä kehuu. Ikävä kyllä tää menee myös niin pitkälle, että tytöt tekee sellaisia asioita, joita he ei halua tehdä, koska he pelkää, että muuten heillä ei ole arvoa. Taas oletan, että sä et pidä tätä hyvänä juttuna. Mutta esittämällä, että sulla on muka valtaa arvottaa ihmiset (ulkonäön perusteella) ja tuet tätä hommaa. Kehuminen on tosi iso osa ihmisten välistä kanssakäymistä (niin huono juttu kuin se onkin), ja voi olla, ettet oikeen tiedä, mitä muutakaan voisit tehdä, ja monet tytöt varmaan kokee ittensä huonoksi jos et heitä kehu. Ei mullakaan ole tähän mitään patenttiratkaisua, mutta sekin jo riittää, jos tän tietää.

Semmosta. Jo lapsena ihmettelin, kun aina kaikki sano, että oletpas sinä kaunis. Ei mun vanhemmat ikinä, ja ne tietty ohjasi sitä, että mikä on ihmisessä arvokasta mikä ei (edit: en komemmentoi ovatko oikeassa vai eivät). Toki teininä olin ihan kauhusta jäykkänä, olenko mä nyt tarpeeksi hyvännäkönen, onko tarpeeksi isot tissit, kelpaanko kellekkään. No en kelvannut, koska vaikka olisin ollut kuinka ihana ilmestys, mun persoona oli niin outo, että eihän sitä kestänyt kukaan itsestään epävarma teinipoika. Tai sit olen vaan jotenkin tosi huono ihminen, jonka kanssa kukaan ei halua olla koska olen niin huono ihminen, mutta toistaiseksi olen kuitenkin aina löytänyt seuraa, siksi epäilen tätä teoriaa enemmän. Oho meni taas egoiluksi. Oon ihana, moi.

http://www.youtube.com/watch?v=se_9195O9QA

Joo oli ihan ok, katsomisen arvoinen (eli parasta mitä tulet koskaan näkemään). Kelpasi.

Hieno matto lapsen leikkinurkkaan - ja mitä tekee puolisoni? Pilaa ilon kertomalla, että se on vastapäisten naapurien vanha matto, eli ei voida käyttää. Plääh. Oli vielä hieno (ruma) hieno (ruma) disney-prinsessat, just sellanen ku haluisin.

Karkkia lisää yöh tulee yli laitojen. Kaikenlaisia kynttiläjuttuja. Kenkiä (käyttämättömiä), kirsikankivityyny ja mETm keräilymuoviasia.

Kaikki Ville-nimiset henkilöt, jotka olen tavannut, jakavat yhteisen piirteen. Heidän henkilökohtaisen alueensa rajat ovat kulmikkaita.

Suklaata, konvehteja, hedelmäkarkkeja, äänenpalautuskarkkeja, iso suklaa-marsipaanijutska jne. om om om. Tää onkin ainoa ruokatyyppi jota löytyy. Hedelmäkarkit ihanassa nallekarkkikuvioidussa laatikossa.

Kassillinen vaatteita koossa 112-134. Perheessä ilmeisesti vanhempi tyttö ja nuorempi poika, eikä sen isomman tytön vaatteita TIETENKÄÄN voi kierrättää pienemmän pojan kaappiin, eli roksiin vaan molempien kuteet. Onneksi oli pari tahraista, sain lisää materiaalia mattoprojektiin. Ai miten niin vääristynyt ajattelu. Mutta mitä teen lopuilla?

Illan tähtihetkeen. Käyttämätön kynsisetti (siis sakset, viila, pinsetit ja leikkuri) jotka magneettien avulla kiinnittyy mustaan samettiin rasiassa, joka ulpuolelta näyttää punaiselta urheiluautolta.

Oli kyllä todella ihmiskunnan itsetuhointoa kuvaava saalis tällä kertaa.

Kun vessapaperirulla laitetaan normaaliin seinällä olevaan telineeseen vessassa, kummalta puolelta paperin tulisi jatkua? Vapaana edestä vai seinää vasten takaa.

Ai että tietty vessapaperirulla laitetaan vessaan, miksi mainitsin sen erikseen? Koska aikojen sivu meillä on käytetty vessapaperirullia keittiössä. Tottakai suuremmassa osassa ovat rätit ja muut pöytäpyyhkeet, mutta siellä on aina myös vessapaperia. Sen koostumus on hajoavampi kuin talouspaperin, mutta talouspaperin ostaminen on aika haaskausta. Monen asian. Harkitse vielä.

Sitten tähän suureen kiistaan. Paperin suunnan tähden on käyty sotia, pilattu baari-iltoja ja tehty eroa. Olet katsonut vierestä suu ammollaan. (Mitä tuo ammollaan tarkoittaa? Mihin siinä viitataan? Kokonaisuudessaanhan se on apposen ammollaan, eikö kumpikaan sana aukea minulle.)

1. Mitä väliä? Ihan oikeasti. Ei mitään. Onko todella elämän ja kuoleman kysymys, miten se vessapaperi siellä on? Tuskin. Tällainen kiistely lienee merkki jostain muusta, esim. että henkilön ego liiskataan kaikessa muussa, joten johonkin on pakko takertua, vaikka sitten herkästi murtuvaan vessapaperiin. Onko millään väliä? Ei. Mutta jos jollain on väliä, niin ei taida olla tällä kuitenkaan.

2. Paperin kuuluu tulla ulos etupuolelta. Ei mitään "ja piste", vaan mä en ole keksinyt yhtään syytä, miksi seinän puolelta. Kertokaa, kertokaa. Syy sille, miksi edestä: siihen on helpompi tarttua. Eikö se ole aikalailla oleellisin juttu vessapaperinasettelussa. Mutta voin keskustella tästäkin, jos vaan muita näkemyksiä löytyy.

3. Jos tämä on kuoleman ja elämän kysymys vaikka parisuhteessa, niin hankkikaa nyt hyvänen aika kaksi telinetta toistensa päälle. Sitten voi toisessa on näin päin ja toisessa toisin päin. Noin, siinä, ratkaisin parisuhteenne suuren ongelman. Ja jos en, niin pistä nyt se puoliso vaihtoon, hänelle on tärkeämpää jumpittaa jostain vessapaperin suunnasta kuin elää harmonisessa suhteessa. Itekkin voisit kyllä vähän höllätä, mitä väliä sillä vessapaperin suunnalla olikaan.

4. Kestovessapaperi. Pieniä lappuja leikattu froteesta tai vaikka vanhasta lakanasta. Mukava iholle, säästää luontoa ja rahaakin aikaa myöten (no varsinkin jos tekee vanhasta roskiskuntoisesta lakanasta). Pieni kastelukannu (tai suomessa ihan vaan se käsisuihku) tukee tätä tapaa, meillä ei kyllä ole. Suosittelen. Onhan se ällöä ja kamalaa ja hyi vittu, mutta nopeasti tottuu ja sitten ei halua takaisin.

Äläkä nyt hyvänen aika heitä niitä "hajoavia" vessapaperihylsyjä sinne pönttöön! Äläkä osta, koska paska markkinointi jota ei tule tukea. Jätelaitos ei todellakaan halua putkiin kuin sitä itseään, ja no vessapaperia saa laittaa jos on pakko. Ei kondomeja, ei sukkahousuja, ei tekohampaita.

Huomatkaa kirosanojen käyttö ja niiden sijoittelu/merkitys,

Hö. Koska nyt on liian aikaista, mut meen nukkumaan. Ok ehkä ens yönä.

Löytyi vaatteita koossa 122, ihan väärä koko. Sadevaatteet sentään oli ok kokoa, eli kolmessa vuodessa sopinevat päälle...

Peittoja on löytynyt pari, niistä voisi tehdä jotein hyödyllistä esim. jotain säkkituolin kaltaista.

Kenkiä kenkiä kenkiä.