IRC-Galleria

Jatkuu...
Dissaan prinsessatyttöjään hehkuttavia vanhempia siksi (no en siis dissaa, mutta tuon esiin asian ongelman enkä anna tämän kukan vaan kukkia), että kyse ei ole vakuumissa tapahtuvasta lapsen ja vanhemman välisestä asiasta. Kun "meidän tyttö on just semmonen ihana prinsessa" yhdistyy koko prinsessatarustoon, jossa esim pojat ei saa pitää hörhelömekkoa, on se suora viesti minun pojalleni, että tälläiset kokemukset eivät ole hänelle sallittuja, ja minulle, että joo, tossakin taas tein väärin/en tehnyt tarpeeksi oikein, ilmankos mä en saa huomiota. Esimerkkinä, silmän ja käden kordinaatio (pallopelit) ovat tärkeitä kaikkien kehitykselle ja riekkuminen ja pomppiminen erityisen tärkeää naisille/tytöille, koska meillä on luurappeumaongelmia, joihin tärinäliikunta auttaisi. Mutta oikeat tytöthän istuu siivosti, älä viitti olla vanhemmillesi niin hankala (eli "ompa ihanaa kun tämä toinen lapsi on tyttö, se on niiin paljon helpompaa"). Olen viime aikoina opettemalla opetellut ottamaan tilaa ja pomppimaan, ja se tuntuu käsittämättömän hyvältä. Jooga auttoi, siinä oli pakko levittää kädet. Naiset oppivat väistelemään ja pienentämään itsensä. Olin siihen suullisesti liian tyhmä, mutta fyysisesti opin pitämään jalat yhdessä ja kädet kylkiä myöten.

Ajatuksia tyttöbakteereista
Minusta on myös erittäin tuomittavaa, jos lapsi inhoaa kaikkea toiseen sukupuoleen viittavaa. Aikusilla tämä johtaa mm. raiskauksiin, en katselisi oman lapseni naisvihamielisyyttä hetkeäkään. Todellakin kaikkea pitää ymmärtää, kyllä, kiellän lastani lukkiutumasta sukupuolensa poteroon. Taas, miltä se näyttäisi, jos valkoinen lapsi inhoaisi kaikkea mustiin viittaavaa? Olisiko sekin vaan "no mun lapsi nyt on tämmönen arjalainen, minkäs sille voi, ihan oikeinhan se on kun hän kerran näyttääkin tähän rotuun kuuluvalta".

Esimerkki toisenlaisesta jaottelusta, joka voisi olla sukupuolijärjestelmän tilalla ihan yhtä hyvin:
Voisimme elää maailmassa, jossa sini- ja ruskeasilmäisyys olisivat kaksi ryhmää johon jakaudutaan. Silloin olisi sinisilmäisten vessat ja ruskeasilmäisten vessat: miksei. Ensimmäisenä uudesta ihmisestä katsottaisiin silmien väri, ja sitten käyttäydyttäisiin sen mukaan. Sinisilmäiset ehkä alkaisivat pitää neilikkaa rintapielessä, kun sitten on helpompi nähdä, että mitä väriä on silmissä. Ruskeasilmäiset söisivät suklaata mieluummin kuin hedelmäkarkkeja. Tarhassa lapset jaettaisiin silmien värin mukaan ryhmiin, hei, ahaa, olet sinisilmä, no Marikilla ja Kallella onkin just leikki alkamassa, menehän mukaan. Nallekarkkeja popsivaan ruskeasilmään suhtauduttaisiin vähän oudoksuen, ja jos sen lisäksi tykkäisi vielä tuijotella taivastakin, kannattaisi hankkia silmien väriä korjaavat piilolinssit, että ei ole niin oudon näköinen. (Huom en vertaa tässä sukupuolenkorjausleikkaukseen, jota en tunne yhtääbn tarpeeksi hyvin voidakseni sillä tekstissä leikitellä).
Esimerkkieni on tarkoitus viitata siihen, että sukupuolten mukaan jaettu maailma, ja vielä niin rajusti jaettu kuin nyt, ei ole mikään luonnonvoima. Voimme tunnistaa sen syntysyitä ja muuttaa maailmaa haluamallamme tavalla. Aikanaan maailma oli jaettu valkoihoisille ja tummaihoisille. Siitäkin päästiin. Miksi emme siis tähtäisi sukupuolettomaan yhteiskuntarakenteeseen? Eivät ne ihonväritkään minnekkään kadonneet (ja mustat saavat yhä vankilarangaistuksensa yläkanttiin, valkoiset alakanttiin...), vaikka kaikki pääsivät bussissa haluamilleen pakoille.

Vastaus pukuhuonetoiseisiin:
Mitä tulee pukuhuoneisiin, minä menen mukisematta naisten puolelle, koska en kuulu kumpaankaan sukupuoleen, mutta näytän naiselta. Voisin mennä yhtä hyvin miesten puolelle, mutta siitä tulisi napinaa. Tai joku idioottimies ei osaisi käyttäytyä. Mieluiten menisin kaikille sukupuolille avoimiin tiloihin, ja koska se ei ole neuronormaalien mieleen, tehdään ne kopit. Kaikenlaisten nakujen näkemistä pitäisin vain terveellisenä. Minä en siis kaipaa muutosta, mutta tuen ja vaadin sitä suuntaan, joka sallii kaikkien sukupuolten mukavan elämisen.
Minusta on väärin pakottaa naisten nännit piiloo ja sallia miesten nännit, joten uimapuvunkin pitäisi olla vaatimuksiltaan kaikille sama. Yksilö saa tottakai edelleen valita itse, mitä pukee päälleen, mutta perussäännön/vaatimuksen tulee kohdella kaikkia vartaloita samanlaisena. Samaan aikaan, kun naisille vaaditaan tissit piiloon, eivät musliminaiset monissa paikoissa saa uida koko vartalon peittävässä uimapukukankaisessa uimapuvussa: mitä ihmettä hei??

Lisäkysymysten esittämisestä:
Tyhmät tai nolot tai oudot tai ihan vaan kaikki kysymykset ovat enemmän kuin tervetulleita, mutta jo se riittää, että yhteiskuntatasolla tunnistetaan sukupuolen moninaisuus, ajetaan samoja vapauksia ja velvollisuuksia kaikille ja yksilötasolla annetaan sukupuolisten itse kertoa toiveistaan ja kunnioitetaan niitä, jos ei ehsitäkkään jokaiseen vastaantulijaan syvällisesti tutustua. Neutraali ilmaisu kunnes toisin toivotaan.
Rautalangan pointti siitä, että ei todellakaan houkuta astua valokeilaan, on tasan totta. Sukupuolenkorjauksen läpikäyneen housuihin kurkitaan, ainakin verbaalisesti, sellaisella intensiteetillä, että ei ole ihme jos asia halutaan pitää omana tietona. Minä tietysti esittelisin uuta penistäni kuin pahimmat dickpic:ien lähettelijät, mutta tässä erona on se, että sukupuolenkorjaukseen päätyvät lienevät enimmäkseen neurotyypillisiä, joiden tavoista ja toiveista en voi itse sanoa juuri mitään.

mä tykkään tehdä pitkän lenkin

ja siihen oikein tukevan solmun.

http://korva.kapsi.fi/pekka/

auh. Pekka Autiovuori. Toinen auh.

Dark humor is like food.


Not everyone gets it.

No eipä ollut juuri vaikutusta. Jotain amfetamiinijohdannaista se oli, mutta joko otin niin vähän tai olen muutenkin niin sosiaalinen ja energinen... öhöm.

Sama juttu kuin aikanaan avaruuskeksien kanssa: silloinkin alkoi vain nukuttaa, eikä vaikutuksista tietoakaan. Käyttäisihän minä huumeita, mutta kun juhlien jälkeisestä rivakasta kävelystä bussipysäkille saa enemmän kiksejä.

Ensi kerralla ehkä vähän enemmän sitten.

Mikä ärsyttää (älähän huoli, pääsen kyllä asiaankin) on sellainen "hih hih, nyt meillä onkin tässä pussillinen huumeita, hih hih" pelleily. Vedä ne huumeesi ja sitten turpa kiinni. Ei mitään tuntikausien suunnittelua, mistä huumeita, missä salakuljetetaan juhliin, mitä kaikkea otetaan, hi hi hi hi hi hi hi hi hi hi, onpa jännää. Ärsyttää myös alkoholinkäytössä, appelsiinimehuahan meillä tässä vaan, hih hih, "appelsiinimehua" ;). Jos juotte niin juotte, mutta mistä tuo ihmeen kähmäily tulee? Enkä ole katkera kun en ole piirrissä, ei mua piireissäkään kiinnosta muiden aineidenkäyttö tai omakaan kovin paljoa.

Tutkimukset jatkuvat, raportoin kun taas tiedän jotain uutta. Menschkurs kuittaa.

Setäni tarjosi käyttööni kulman maatilastaan kesäksi.

Nyt voi lopettaa sen huutamisen.

Oikeasti, sudet alkaa hermostua.

No huutakaa viel vähän, en mä oo päättäny, tuunko.

Sanomalehdessä ilmastokokousuutisen yhteyteen oli kirjoitettu jotain että "pellin voi ruuanlaiton yhteydessä vuorata paksulla leivinpaperilla, näin säästyy about kaikkea, koska ruokahävikki pienenee ja samoin tiskaaminen on helpompaa".
Ai että oikein -paksua- leivinpaperia, onneksi leivinpaperin valmistus on täysin päästövapaata ja puiden kaataminen on ilmastokriisissä tosi fiksu veto. Lisäksi tämä lause oli (aivan oudosti keskellä muuta juttua) ammattikeittiöstä puhuttaessa, siellä nyt voidellaan vuuat ihan vuokarasvalla eikä todellakaan pelailla paperilla, eikä tämä vaikuta ei hävikkiin eikä pesuun.

Lopussa oli teineiltä (aikuiset on ihan samanlaisia, mutta kysely tapahtui kouluruokalassa) kysytty, että luopuisitteko liharuuista, korkeasta sisälämpötilasta vai lentämisestä ilmaston hyväksi.
-no enhän mä oikeestaan lihaa syö, et se
uudestaan ja udestaan sama mielipide kunnes
-apua, eiks kukaan sano lentäminen, ku mä pelkään sitä?

Jes, näin se planeetta pelastuu, kun lihakrantut taputtaa iyseään selkään ja lentämistä pelkäävä jättää lentämättä. Kunhan nyt ei mistään tartte luopua, niin tietty tehdään kaikki mikä voidaan.

www.eroakirkosta.fi
Vielä ehtii levittää joulumieltä.

"A couple of hundred people in Paris died... a couple of thousand of people die of hunger everyday. But they are not white and not rich and we are used to this fact. If a bomb would go off in Munich I wouldn´t care much either, unless it causes the S-Bahn to be delayed, that would be bad.."

Jos minä olisin hallitus, ja haluaisin saada kansalaiset luopumaan yksityisyyden suojasta, tämmönen terrori-isku olis tosi näppärä. Mutta ei siinä vielä kaikki. Jos olisin terroristisolu, joka on soluttautunut valtion tarkkailuelimiin, tekisin tämmöisen terrori-iskun, että kansa on ihan innoissaan lisäämässä valvontaa, koska sillon mä saan myös ne kaikki tiedot. Ps. Tekisin sen myös terroristisoluna niin, että näyttäisi, kuin se olisi hallituksen inside job, jotta myös poliitikkoja pitää tietty valvoa, ja tarkasti.

Edit: Kirjoitin vähemmän salaliittosen myös:
Solidaarisuus ja lipun värien lisääminen facebook-kuvaan toki voi osoittaa julkista terrorisminvastustusta. Mikäli ihminen on vaikka kaikkea väkivaltaa vastaan, antaa mennä tämäkin kannanotto.
Kuitenkin mikäli kyseinen ihminen on esimerkiksi vastaanottokeskusten polttopullotuksen puolesta, ollaan ongelmallisemmassa tilanteessa. Jos oletamme, että lipun värit kertovat terrorismin vastustuksesta, tulee sellainen kuva, että henkilö on polttopullovastainen, mutta henkilö itse ei ehkä laskekkaan sitä terrorismiksi. Ehkä tiettyjä ihmisryhmiä kohtaan saa hyökätä, mutta täällä meillä meitä kohtaan ei saa.
Kun valkeat lähellä kuolee, se onkin huomionarvoinen juttu. Eikä siitä voida syyttää pelkästään mediaa: "tuhat kuoli keniassa tylsässä heimotappelussa" saa paljon vähemmän klikkauksia kuin "sata kuoli pariisissa terrori-iskussa". Koska silleen me ihmiset toimitaan, samannäköiset ja samoin toimivat ja maantieellisesti lähellä olevat merkitsee enennän, koska heihin on helpompi samaistua ja koska he osoitaa, että suhunkin voi sattua.
Mua ärsyttää, kun toisten kokema kärsimys ei saa yhtä paljon huomiota. Maailma on niin täynnä tuskaa, että eihän sitä kukaan kestä ajatella, mutta älkää nyt sitten ruvetko välittämään, kun jotain tapahtuu naapurissa.

Edit: Oho, huomasin, että aika moni on, jopa pitkän tauon jälkeen kirjautunut galleriaan, kirjoittaakseen jutun liittyen Pariisi-hässäköihin. Koska en ehkä stalkkaa just sua, laitahan kommentti tähän alle niin käyn lukemassa sun ajatuksen.

Kuvittelevatko maahanmuuttokriittiset, että jos me kaikki ollaan täällä tosi kurjia mamuja kohtaan, ei tueta niiden kotoutumista ja täällä elämistä, ne menee takaisin? Kuka nyt suomeen haluais tulla, täällä on niin kylmäkin... Eli toisin sanoen, tuskin me saadaan tarjottua niille täällä niin paskoja oloja, kuin mitä lähtöpaikassaaan oli, vaikka kuinka yritettäis.