IRC-Galleria

Hän katsoi kylmästi valokuvan silmiin ja ne vastasivat kylmästi. Kyllähän ne kauniit olivat, ja kasvotkin olivat kauniit. Mutta hän huomasi jotain rahvaanomaista niissä. Miksi ne olivat niin ilmeettömät ja torjuvat? Silmien levollisuus ärsytti häntä. Ne karkottivat hänet luotaan ja torjuivat hänet: niissä ei ollut mitään intohimoa, ei mitään ihastusta. Hän ajatteli mitä Gallagher oli sanonut rikkaista juutalaisista naisista. Tuollaiset mustat itämaiset silmät, hän ajatteli, miten ne ovatkaan täynnä intohimoa, aistillista kaipausta!... Miksi hän oli mennyt naimisiin noiden silmien kanssa? Hän hätkähti kysymystään ja silmäili hermostuneena ympärilleen huoneessa. Hän huomasi jotain mautonta kalustossa, jonka hän itse oli ostanut kotiinsa vähittäismaksulla. Annie oli valinnut sen itse ja se muistutti häntä vaimosta. Kaikki oli siroa ja pikkusievää. Hänessä heräsi tylsä katkeruus elämäänsä kohtaan. Eikö hän voisi paeta pienestä talostaan? Olisiko liian myöhäistä hänen yrittää elää kuten Gallagher? Voisiko hän lähteä Lontooseen? Huonekalut olivat yhä maksamatta. Jos hän vain pystyisi kirjoittamaan kirjan ja saisi sen julkaistuksi, se avaisi hänelle tien.


James Joyce - Dublinilaisia

"Ja koeta löytää jokin ala, josta pidät, ja harrasta sitä - kunnes huomaat sen ikävystyttävän sinua." Hänen tummissa silmissään oli pieni tuike. [- -] Äkkiä, ilman mitään käsitettävää syytä, tunsin suurta sääliä häntä kohtaan ja halusin sanoa jotakin todellista, jotakin missä olisi ollut sekä siipiä että sydäntä, mutta kaipaamani linnut asettuivat olkapäilleni ja pääni päälle vasta myöhemmin, kun olin yksin enkä tarvinnut sanoja.


Vladimir Nabokov

Kun syventyi tarkastelemaan tätä kirjallista maailmaa, siinä näki erilaisia ja silti kovin samanlaisia kohtaloita: eleganttia itsehillintää joka viime hetkeen saakka kätkee maailman silmiltä sisäisen onttouden, biologisen rappion; valjua syrjittyä rumuutta joka pystyy sytyttämään puhtaan liekin tuhkanpeittämään sydämeensä ja jopa kohoamaan kauneuden valtakunnan hallitsijaksi; kalvasta voimattomuutta joka hengen hehkuvista syvyyksistä ammentaa voimaa lannistaakseen kokonaisen ylimielisen kansan ristin juureen, omien jalkojensa juureen; rakastettavaa ryhtiä palvelemassa tyhjää ja ankaraa muodollisuutta; synnynnäisen petkuttajan väärää, vaarallista elämää, nopeasti kuluttavaa kaipuuta ja taitavuutta, - jos tarkasteli kaikkia näitä kohtaloita ja monia muita, saattoi ruveta epäilemään, tokko muunlaista sankaruutta onkaan kuin heikkojen sankaruutta. Ja minkälainen sankaruus voisikaan olla ajanmukaisempi kuin juuri se?


Thomas Mann

Olin tullut varhain aamulla, kävellyt avoimesta ovesta sisään siihen vanhojen ja kuunloisteisten legendojen pyhittämään kammioon. Olin istuutunut nojatuoliin ja antanut ajatusteni kerrata sitä, mikä minun olisi pitänyt unohtaa. Se ei herännyt moneen tuntiin. Sen asunnon seinät huokuivat samaa surua ja murhetta kuin aikaisemmin. Istuin syvällä nojatuolissa ja annoin murheen ja ikävän tuoksujen taltuttaa jälleennäkemisen kiusallisen odotuksen. Tunsin itseni kantoraketiksi avaruudessa. Tänään täällä, ja huomenna kuka ties missä. Elämän bensa-asemista en enää jaksanut pitää lukua. Aika ja paikka olivat menettäneet merkityksensä elämässäni. Moottoriteitä loputtomiin, välillä betonikeitaita, siinä kaikki. Istuessani aamun hiljaisuudessa tunsin saapuneeni takaisin aikaan, jolloin rakastin itseäni ja elämää. Siitä oli niin kauan. Kotisatama? Turvallinen vankila. Jokin minusta riippumaton pakko oli minut kuljettanut takaisin siihen aamuun, siihen tuoliin ja sen miehen nukkuvien kasvojen eteen.

Se nukkui niin kuin aina oikealla kyljellään oikea käsi pehmeästi tyynyn ja posken välimaastossa. Sen naiselliset silmät olivat kevyesti kiinni ja se nukkui syvää keskikesän unta.


Rosa Liksom

Naiset aina kuvittelevat että kun kaikki menee päin helvettiä tulee ennen pitkää simsalabim joku mies joka puhdistaa heidät kaikesta menneen kuonasta, kaikesta pettymyksen tuhkasta.
Tuhkasta luulee nainen nousevansa, siivin puhdistetuin.
Naiset luottavat, naiset toivovat, naiset uskovat, naisilla on jäljellä paljon lapsenuskoa vielä, ja kuka tietää onko se hyvä vaiko paha, mutta sitä on, ja se on kuin nainen tietäisi vuorenvarmasti että tukanpesu Kolera-altaassa aikaansaa sädehtivän kiillon hiuksiin.


Me teimme yhdessä mahdottoman mahdolliseksi. Sinä vapautat minua ja minä vapautan sinua. Mikään ei sido meitä toisiimme. Tulemme niin eri puolilta ja olemme silti samanlaiset. Ymmärrämme toisiamme yhtä ahnaasti ja yhtä kitsaasti kuin omaa itseämme.



Anja Kauranen

Martta makasi liikahtamatta jalat hajallaan.
- Vähän ajan päästä uuvestaan, kuiskasi Kurki-Pertti.
- Mikset sie pitemphään...?
Mies nauroi.
- Ei sitä saata...kukhaan. Net tullee rasvat ylös ja silloin se on mahoton, hän puhui. - Mie piän, että se on hyvä jos kymmenen minuttia saattaa. Viis minuttiaki on jo hyvä...
Martta nousi istualleen. Hän haparoi housunsa, veti ne jalkoihinsa ja kiskoi itkua niellen lapikkaat Kurki-Pertin käsistä.
- Älä vielä pane housuja, naihaan kohta uuvestaan. Oota vähän aikaa, puhui Kurki-Pertti säikähtänyt ilme kasvoillaan.
Martta raastoi heiniä vaatteistaan, ryömi yli oviaukon ja pudottautui lumeen.
-Nai yksinästi! huusi hän miehelle.
--

Minä rakkaani rannalle lasken
Minä autiomaaksi jo vaarani sain
Minä rakkaani venheestä heitän.
Minun lempeni rinta on yksin
ja rakkaani kätensä rinnoiltaan laskee
ja luokseni käsillään tahtoo.

Voi rakkaani
sydän on kylmä
ja sammalta käteni kasvaa
Minun reiteni mullassa hajoovat maaksi
Ja haudalla risti jo lahona on.
Olen maa.
Olen maa johon tahdot.


Timo K. Mukka

"Tervehdyksin, Minneä vakuuttaen tahtoo sinua lähestyä hän, jonka sydämen Sinun Minnesi on saattanut alinomaiseen tuskaan, sillä Sinun Minnesi on sydämeni ilo, sen onnen side sekä salpa. Erossa ollen tuottaa Minne vain kuolettavaa Minne-tuskaa. Siksi menehdyn Sinun Minnesi vuoksi. Tule luokseni ja tahdo vastaanottaa kädestäni kruunu, valtikka ja kaikki maat, jotka kuninkaan kuoleman kautta ovat tulleet valtani alle. Sinun Minnesi on tehnyt niistä Sinun omiasi. Suvaitse myös vastaanottaa kiitollisuuteni osoituksena nämä lahjat, jotka olen juhtien kantamana Sinun luoksesi lähettänyt. Tahtoisin niin, että Sinä olisit minun ritarini myös täällä Kanvolein kaupungin luona. Ja mitä haittaisikaan, vaikka heidän oma kuningattarensa sen näkisi, sillä olenhan minä kauniimpi ja mahtavampi kuin hän. Minussa vastaa Minneen suurempi Minne kuin hänessä, ja olen suurempi kuin hän myös Minnen suodessani. Kruunaa elämäsi Minne ja ota Minnen palkintona vastaan minun kruununi!"


Wolfram von Eschenbach

Tarkoitusta elämälle. -
- Luonnon sokealle pilalle -

- Olet voimakas. Tuhatkertaiset valheet katseesi halkoo, vaan halkooko sitä pimeyttä, jonka takana ratkaisujen ratkaisut ovat. Taistelet velheita vastaan, valhe kasvaa valheitten juurista, sokeana kuin raskas ruoho kuolleitten haudoilla peittää se mustan maaperän ja saastuttaa ilman. Miksi raivoat, miksi taistelet?

- Olen syntynyt taistelemaan, näkemään, kärsimään ja raivoamaan.

- Voi olemista, voi olemisen tuskaa. Kammoavat tätä kasvettumaa. Väki katselee meitä ja nauraa, kun tuskissani vääntelehdin. Sydämeni nääntyy. Rakastaa minua kukaan ei voi. Jossakin kuiskasi taas joku ilkeitä sanojansa, etkö kuullut?

-Kuiskasi oman tuomionsa, se heikko raukka. Rakastaa ihmistä eivät ihmiset voi, valheitaan vaan, etkö sitä tiedä. Kamalata on elämä ja raakaa pyyteinensä. Myrkyttynyt on luonto ihmisessä ja kirottuna, kirottua koko elämänsä. Sopiutuako voisin? Rakastaako? Ei. Oikeudentuntoni ei salli. Niin kauan kuin voimaa on minussa, taistelen, vihaan.

-Vaan minä olen väsynyt ja kärsinyt kauan. Anna minun levätä luonasi kerran. Vaan se, joka kykenee vihaamaan, kykenee rakastamaankin.
Hän kietoi käsivartensa toisen kaulaan ja itki. Vaan toinen työnsi ne katkerana luotansa pois ja äänetön kirous liiteli hänen yhteenpuristetuilla huulillansa.
Sillä hän rakasti ihmistä, tulevaisuuden täydellisempää ja valheetonta ihmistä eikä omaa heikkouttansa eikä tuhatkertaisia tuskiansa.


Maria Jotuni - Kun on tunteet

"Haluan testata itseni"


Kuka (poika-/tyttöystävä, kaveri, perheenjäsen..)? PoikaystäväPanu

Silmien väri? Sinivihreä

Hänen syntymäpäivänsä? 170885

Nimipäivänsä (ÄLÄ LUNTTAA!) 1111

Lempivärinsä? Sininen

Lempiruoka? Kiiinalainen

Lempijuoma? MaitoMehu

Inhottavin ruoka? Herkkusieni-oliivi-feta-paistos, kaiketi

Entä juoma? Punaviini

Hänen mielestään paras bändi? Zen Cafe

Entä biisi? Tahdon halvan naisen

Hänen lempivaatteensa? Dieselit

Omistaako hän sarjakuvahahmo-alusvaatteita? Wagnerit

Löytyyykö hänen lompakostaan/takataskustaan/laukustaan kondomi? Ei

Kuuluuko hän johonkin seuraan/järjestöön tms..? Namikan korismömmöön

Hänen paras ystävänsä? Otso

Ensirakkautensa? Jessica A

Jos hänella on sisaruksia, tiedätkö heidän toiset nimensä? Maria

ONKO HÄN KOSKAAN:
-ollut liikenneonnettomuudessa? Ei

-kokeillut/käyttänyt huumeita? Ei

-menettänyt perheenjäsentään/läheistään? Ei


ENSIMMÄINEN:
-koti? Oulu
-känni? Joskus
-työpaikka? Barona

NYKYINEN:
-tyttö-/poikaystävä? Suvi
-unelma/tulevaisuuden suunnitelma? Pollari
-kirja jota hän lukee parhaillaan? Maailmanlopun ravintola

VIIMEISIN:
-nähty elokuva? Big Fish
-teatterikäynti? Stella Polaris
-tavattu sukulainen? Seija-täti