Olin sitten sen yhen luona ekaa kertaa kylässä tänään ja tota noin niin... mä en edes tiedä mitä sanoa. Jos ei tuo olis mulle sopiva niin en sitten ymmärrä enää... en en en... Juteltiin kaikenlaisia, uskonasioita lähinnä, kuunneltiin musiikkia, gospelia siis, syötiin, naurettiin, pari pienen pientä halia... eli justiinsa niinkun sen pitääkin mennä. Voi rakas Taivaanisä... auta.
Nyt sitten loppuilta kotona äimän käkenä ja silleen.
Ps. Lumi on kivaa, ainakin jos sitä ei tule enää sillon kun pitäs olla jo kevät
