IRC-Galleria

Istuin tänään sellaiset viisi tuntia lähipuistossa lueskellen pääsykokeisiin. Välillä keskittyminen herpaantui ja aloin tehdä havaintoja puiston spugeista.

Sattui niin mukavasti että saavuin paikalle samaan aikaan kun spuget alkoivat kerääntyä puistoon. Oikeastaan puistossa ei heidän lisäksi liikkunut paljoa muita ihmisiä. Et siinä sitten olin kolmen spugeryhmittymän vieressä havaintojani tekemässä. Joku tietenkin sanoo että jos puistossa ei ollut ketään muita ja tulit niiden kanssa samaan aikaan niin olet ehkä itsekkin spuge? En ole, en ainakaan vielä. Tämän todistavat (ainakin itselleni) tässä kerrottavat mullistavat teoriat spugeuden syvemmästä olemuksesta.

Spugeporukat olivat kooltaan 2-5 ihmisten joukkoja. He miehittivät omat penkit ja aloittivat hiljalleen juomaan mäyräkoiriaan. Vielä selvinpäin heillä näytti olevan kovin vähän sanomista toisilleen. Vähitellen puhe kuitenkin yltyi. Hiljalleen yksi spuge kolmen hengen ryhmästä lähti tiedusteluun viiden hengen ryhmän luo. Pienen juttutuokioon jälkeen he kaikki siirtyivät nurmikolle istumaan rinkiin, tässä vaiheessa juttua alkoi jo riittää. Piakkoin myös kahden hengen seurua siirtyi mukaan nurmikolle samanlaisen tiedusteluoperaation kautta.

Kaikki kolme spugeryhmää olivat siis sulautuneet vaikkei he ilmeisesti tunteneet toisiaan. Tässä vaiheessa koko asetelma puistossa muuttui. Kaikki spuget jotka ryhmien sulautumisen jälkeen sattuivat paikalle tulivat automaattisesti nurmikolla istuvan piirin luo. Lainataakseni vuonna nakki lukemaani filosofista epusta (Elias Canetti - Joukko ja Valta) he muodostivat avoimen ryhmän. Kaikki halukkaat saivat liittyä mukaan sen suurempia kyselemättä.

Tässä vaiheessa kello oli 13 ja päivä alkoi olla kuumimillaan. Spuget eivät tästä välittäneet. Kaikilla oli villapusero ja nahkatakki päällä. Muutenkin spugeiden pukeutumis tyyli tai siis tyylittömyys on yhtenäisempää kuin teiniliisojen ja se on paljon se. Jos näet kadulla ihmisen, voit päätellä heti onko hän spuge vai ei. Harmaata alueta ei ole, kukaan ei ole "spugahtava". Tämä yhtenäinen ulkonäkö antaa heille yhtenäisyyden tunteen, kellään spugella ei ole koskaan mitään estoja mennään puhumaan toiselle spugelle. Pikemminkin jos kaksi spugea ovat ihmisjoukossa, he todennäköisesti lyöttäytyvät toistensa seuraan.

Toinen ajatus spugeudesta muodostui minulle myöskin heidän yhtenäisen pukeutumisen myötä. Heillä kaikilla oli villapuserot ja nahkatakit. Minulla ei ollut paitaa ja silti kuuma. Joten keksin teorian millaiset ihmiset tulevat spugeiksi. Ihmiset jotka eivät sopeudu muutoksiin jotka elämä heittää heidän eteensä; säätila, työpaikan menetys, sosiaaliavustuksen muutokset, kahden kämppiksen yllättävä muutto...

Näin mä näkisin asian. Kukaan ei kyl jaksa lukea tätä kokonaan :D