IRC-Galleria

Keskutelin äsken kollegaani Jannen kanssa tv2:selta tulleesta dokkarista koiratappeluista. Koska pää oli täynnä menneitä kansantalouden tentteja, läheistyin aihetta sitä kautta yltiöliberalistisessa viitekehyksessä tietty. Tässä tiivistelmä, aikuisten oikeasti, k-15, älä lue jossei ole huumorin/ironian -tajua:

Koiratappeluiden järjestämisessä ainoa haittapuoli on koirien agressivisuus, ne on pidettävä häkissä 24/7 ettei synny "ulkopuolisia haittavia ulkovaikutuksia". Muuten koiralla täytyy aina olla jokin funktiö: Opaskoira, huumekoira, vartijakoira, paimenkoira, raaka-aine herkullisessa korealaisessa keitossa (mitä ne lapsiparat Pjongjangissa muuten syö?), perheenjäsen jota on ah, nii mukavaa rapsuttaa korvan takaa tai sitten koira johon on ah, niin mukavaa purkaa sadistisia taipumuksiaan.

Onhan koiran kiduttaminen ikävää, mutta se on aina ihmisen omaisuutta (muuten sitä sanotaan sudeksi). Eli koirasta on aina oltava hyötyä ihmiselle, oli kysessä sitten opaskoira tai koiratappelut, hyödyn moraalisuus on sitten täysin subjektiivistä. Koiralla itsellään ei voi olla oikeuksia niinkuin ei muillakaan eläimillä, koska eläimellä ei voi olla vastuuta. Emme voi odottaa eläinten noudattavan eläinten oikeuksia; kissa leikkii hiiren hengiltään saatuan tämän kiinni ja ahma tappaa huvikseen päästyän keskelle porolaumaa, oli lainsäädäntö mikä tahansa.

Koiran väärinkohtelu ei ehkä ole tervettä, koska ihmiseltä odottaa tietyn määrän empatiaa, kun se tekee ihmisestä ihmisen. Mutta se ettei tunne empatiaa koiria kohtaan ei tarkoita ettei tuntisi empatiaa ihmisiä tai muita eläimiä kohtaan (jotkut vaan on kissaihmisiä). Ihmiset käyttävät eläimiä päivittäin hyväkseen: kanalat, ravit, häkkilinnut, härkätaistelut jne. Eläimiä ei lasketa kun ei nekään osaa laskea. Se että koiran vahingoittaminen olisi jotenkin epämoraalisempaa on subjektiivista (ok, toistan itseäni siirryn asiaan).

Kuvitellaan että joku ihminen saa hyötyä kiduttamalla koiria. Jotkut ihmiset taas kovasti kärsivät kun koiria kohdellaan kaltoin. Nykyinen ratkaisu on täyskielto koirien "väärin"käytölle, mistä seuraa että jotkut menettävät paljon hupia ja jotkut tekevät sitä laittomasti (aina kun jotain kielletään, siitä syntyy järjestynyttä rikollisuutta). Mitä jos annettaisiin markkinoiden hoitaa asian?

Estäkseen koirien kidutuksen koiraihmiset voisivat yrittää ostaa koirat pois markkinoilta, samaan aikaan kun koirankiduttajat yrittäisivät ostaa koiria omiin tarkoituksiin. Näin ollen koiraihmisten paha mieli ja kiduttajien hyöty saa rahallisen arvon, resurssien allokaatio on tehokasta (jos koiraihmiset ei välitäkkään koirista niin paljon kun omakotitaloasumisesta toisin kun koiraomistajat, niin onko se kauhean reilua et koiraihmiset saa molemmat lainsäädännön kautta?)

Kuvitellaan tilanne jossa koiraihmiset tosiaan alkavat ostaa koiria pois markkinoilta. Koirien hinta nousee. Kun omistus siirtyy koiraihmisille, samoin siirtyy käytännössä tuotanto. Vaikka yksi koirankiduttaja omistaa uroksen ja naaraan ja malttaa olla tappamatta niitä saadakseen pentuja, niin ylijäämäpennut menevät silti eniten maksaville eli koiraihmisille. Kohonneet koirakustannukset pakottavat koirakiduttajat käyttämään lievempiä kidutusmenetelmiä, koska muuten koirien kulutus nousee yli tulotason. Lieventyneet kidutusmetodit vähentävät koirien kysyntää koiraihmisten taholta koska moni koiraihminen valitsee sittenkin sen omakotitalon, kun ei se potkiminen oo ihan niin paha kuin pieni viiltely. Markkinat löytävät tasapainon jossa kiduttamisesta saatava hyöty = siitä muille aiheutuva paha mieli.