IRC-Galleria

Jep. Nyt niitä tulee, inttijuttuja. Kirjoittelen näitä päiväkirjamielessäni ja saadakseni purkaa ne paperille jotta niitä ei tarvitse purkaa läheisten korville. Kaikki inttijutut ovat tylsiä ja puuduttavia, eivätkä minun jutut ole valitettavasti poikkeus.

Lopeta lukeminen.

Nyt! Kiitos...


Suomessa on voimassa laki asevelvollisuudesta. Se tarkoittaa sitä, että jokaisen täysi-ikäisen miehen on mentävä armeijan palvelukseen vähintään puolekis vuodeksi. Jos on tosi etevä huutamisessa ja käskemisessä ja sen semmoisessa, niin sinne voi jäädä vaikkapa loppuelämäksi.

Ensimmäisenä vuonna työsopimus on surkea. Palkkaa saa noin 5e per päivä. Majoitus kahdentoista työkaverin kanssa huoneessa jonka ovi on aina auki. Työaika on 0530-1830, ja se on joustava ylöspäin. Hyvin joustava, ihana mitä pomo keksii, se kans tehdään.

Pomoa sanotaan "everstiksi" ja "prikaatinkomentajaksi". Eversti on arvo. Kaupassa tavaroiden hinta ilmaistaan rahassa, armeijassa ihmisten arvo ilmaistaan sotilasarvoissa, joita on kymmenkunta erillaista. Armeijassa ihmisten hihassa on paikka johon voi kiinittää keltaisia viivoja. Mitä enemmän ja mitä paksumpia viivoja, sitä korkeampi on sotilasarvo. Kaikki tahtovat kovasti lisää keltaisia viivoja. Silloin voi käskeä useampaa ja on harvemman käskettävänä.

Minulla ei ole yhtään viivaa. Niille on tosin paikka vaatteissa jos joskus sellaisen saan. Kaikilla on. Se on huomiota huutava poikkeavuus puolustusvoimien muuten niin positiivisessa ihmiskuvassa.

Ihmiset joilla on muutama viiva hihassaan opettavat meitä viivattomia tekemään kaikenlaista. Kävelemään tahdissa, tervehtimään, juoksemaan ja järjestäytyä muotoon, eli kaikkea mitä sodassa tarvitaan.

Eniten opiskellaan aseen käyttöä. Saimme sellaiset melkein heti kuin saavuimme, niinkuin puutarhuri saa pensassakset ensimmäisenä työpäivänä. Jokaisella on henkilökohtainen ase ja olen purkanut, putsannut ja koonnut omani muutaman sadan kerran jo. Muistuttaa aika lailla legoja. Metalliset ja öljyiset legot. Ne pitäisi osata purkaa ja koota kolmessakymmenessäviidessä sekunnissa. Lego-nostalgia kesti yhtä kauan.

Legot on keksinyt eräs herra Neuvostoliitosta. Hänen kehittämät legot ovat erityisen hyviä. Helppo koota ja purkaa, ampuvat satoja luoteja minuutissa. Vain giljotiini on varmempi tappoväline, muttei läheskään yhtä nopea.

Jos legot keksinyt herrasmies olisi syntynyt jossain muualla, hänestä olisi tullut hyvin rikas. Hänestä tuli Kansansankari. Tuhannesensimmäinen syy mennä Suomen armeijaan.

Legot keksinyt herrasmies kuoli Venäjällä vähän aikaa sitten. Venäjä on maailman isoin maa kahden päivän pyöräilymatkan päässä meiltä. Venäläisille Venäjän koko on pakko mielle. Valtion ja sen kansan suuruus ja mahtavuus on heille yhtä kuin pinta-ala. Ymmärtäähän sen, kun on kerran asunut Helsingissä ei voi kuvitella asuavansa esim. Pudasjärvellä.

Venäjä on sotinut Suomen kanssa aika usein.

Suomi on maa jossa asumme. Se on kovin pieni Venäjään verrattuna. Suomalaisille tämä on pakkomielle. Jos jokin toimii tällä hyvin, niin siitä ollaan kovin ylpeitä, asutaanhan me niin pienessä maassa, mutta silti! Eli oikeastaan suomalaiset ja venäläiset ovat aika samoilla linjoilla: Valtion koolla on merkitystä siinä asuvien ihmisten elintasolle. Luxemburissa molempien maiden parhaat lehtikirjoitukset käännetään ja niistä toimitetaan vitsikirja.

Suomessa ei olla sodittu kuutenkymmeneen vuoteen. Vuonna 2003 Suomi käytti 1 800 000 000 maanpuolustukseen ja saman verran maatalouden tukemiseen. Asiat tärkeysjärjestyksessä.