IRC-Galleria

Kaikki ihmiset ovat heikkoja,
mutta kaikki eivät paljasta sitä.
Jos vakuuttaa itselleen olevansa vahva ja luottavainen.
pystyy lopulta osoittamaan teoissaan vahvuutta ja luottamusta,
koska ne muuttuvat naamioiksi.
Tärkeintä on muistaa,että kaikki ovat epävarmoja ja,
että kaikki törmäävät sellaisiin ongelmiin,
jotka vaikuttavat päältäpäin ratkaisemattomilta.

Sisälläni kiehuu,syytän muita,
kiroan tapahtumat,olen katkera.
Tunne tulleeni hylätyksi ja suren sitä,
etten osaa ilmaista kunnolla tunteitani.
Olen katkera elämälle,surullinen kaikesta siitä,
mitä tapahtuu Ja mitä en pysty hallitsemaan.
Koska en voi vaikuttaa asioihin tälläisenä,
tiedän että minun itseni täytyy muuttua.

Elämä antoi minulle paljon,
mutta otin myös omani.
Olen oppinut kaksi asiaa.
Unelmiinsa täytyy aina jaksaa uskoa,
sillä ne toteutuvat ajallaan.
Ja vain se joka luovuttaa,häviää.
Minä uskoin ja unelmani toteutuivat.
Minä en luovuttanut,vaan voitin.
Toteutin unelmani.
Nyt olen onnellinen ja tyytyväinen etten luovuttanut.
Olen voittaja,voitin pelkoni uskomista,
ja luovuttamatta jättämistä kohtaan.
Nyt elän voittajan tunteen kanssa.

Aina ei jaksa välittää.
Aina ei jaksa hymyillä.
Aina ei tahtoisi elää täysillä.
Mutta minkä sille voi että täytyy?
Ei sille voi yhtään mitään.
Nyt vain täytyy kestää,
jaksaa välittää,
jaksaa yhymyillä,
jaksaa elää täysillä.
Sillä tavoin voi saavuttaa unelmansa,
ja elääonnellisena.
Välitä,jos jokin on sen arvoista.
Hymyile,jos olet onnellinen,tai siihen on aihetta.
Elä täysillä,saavutat unelmasi.
Älä unelmoi elämää,vaan elä unelmaasi.
Niin sen pitäisi mennä.
Kaikki voisivat kurottaa taivasta kohti,
toteuttaa unelmansa.
Kaikki olisivat rehellisiä,
eikä maailma olisi niin vieraan tuntuinen helvetti.

Odotan että tulisit taas rakkaani.
En kestä tätä kun olemme erossa.
Tahtoisin vain viettää kaikki hetket kanssasi.
Odotan aina viikonloppuja,sekä lomia,
jotta voisimme viettää aikaa yhdessä.
Tämä ei onneksi kaadu matkaan tai siihen,että välillä mielessäni,
ajattelen oletko täysin lojaali minua kohtaan.
Se ei kaada tätä,sillä mikään ei saa,eikä voi kaataa tätä.
Tämä tulee kestämään ikuisesti,mutta vain,jos sinä niin haluat.

Istun tässä yksin parvekkeellani ja ajattelen sinua.
Lumihiutaleet putoilevat taivaalta, ja mietin mitä tekisin jos sinua ei olisikaan?
Mitä minä silloin olisin?
Yksin vankilassani ja toivoisin sinun olevan olemassa.
Olet kuin enkeli,pelastit minut vankilastani.

Hän istui pojan sylissä.
He halasivat todella pitkään.
Tyttö suuteli pojan kaulaa.
Poika vastasi siihen samoin.
Poika suuteli yhtäkkiä tyttöä.
Ja tyttö hämmästyi.
Hän ei ikinä olisi uskonut sitä todeksi.
Että poika joskus tekisi niin.
Tämäkin alkoi toistua heidän tavatessaa.
He olivat vain ystäviä.
Mutta sitten he rakastuivat suunnattomasti.

Kaipaan vain hiukan arvostusta.
En haluaisi aina tuntea epäonnistumista.
Kaikki se sanominen pienestäkin epäonnistumisesta,viiltää syvältä.
He eivät lopeta vaikka pyydän.
He haluavat repiä vanhat haavani suuremmiksi.
En voi olla täydellinen,enkä ole.
Tiedän sen itsekkin,eikä siitä tarvitse aina muistuttaa.
En halua epäonnistua,en kestä sitä.
Haluaisin että minua arvostetaan sellaisena kuin olen.
Tahdon hieman rauhaa ja kunnioitusta.
Mutta en pyydä.
Antaisitteko sitä minulle,edes vähän?
Antakaa edes hieman rauhaa.
Antakaa kunnioitusta siitä,että ilmaisen itseäni omalla tavallani.
Siitä etten matki muita ja olen omaitseni.
Sitä vain pyydän,antakaa sitä minulle.

Rakas ystäväni,en uskonut että näin kävisi.
En tahdo vieläkään uskoa sitä,mitä minulle sanoit.
Tahtoisin pystyä auttamaan sinua kun sinulla on murheita.
Tahtoisin myös pelastaa henkesi,jos se olisi vaarassa.
En haluaisi uskoa sitä,ettemme enää näkisi.
Tule takaisin ystäviesi luo,niiden jotka rakastavat sinua.
Mikään ei ole samanlaista ilman sinua.
Ilman sinua ei ole tarinoita,joille voi nauraa,niinkuin sinun tarinoillesi.
Itkiessäni minulla ei ole yhtä hyvää lohduttajaa,kuin sinä olit.
Jos joskus vielä näemme,halaan sinua.
Niin että alat taas tuntua todelliselta.
Tahdon nähdä sinut taas nauramassa ja hymyilemässä.
Sinua rakastavien ihmisten ympäröimänä.

Odotan vapautta,sieluni vapautta.
Jotten kärsisi tätä tuskaa,surua ja kipua,jota tunnen sisälläni.
En vain osaa lopettaa leikkiä kesken,lähteä pois.
Olen tässä vaikka minuun sattuu,olen tottunut kärsimään.
~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~
Vielä kerran hymyilen.
Kai tämä on ilta viimeinen.
Lämpö haihtuu kylmyydeksi.
Käännyn pois,ja yksin tiellä oon.
~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~
Kaiken kipuni,syyllisyyteni,tuskani hautasin sisimpääni.
Yritin unohtaa ne kaikki.
Toivoin monille kuolemaa.
Haudon vieläkin kostoa niille,jotka ovat minua väärin.
Jopa väkivalloin kohdelleet.
~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~
Silmäni peilistä katsovat punaisina.
Kasvoni kalpeat ja suruliset.
Minua on joskus sanottu kauniiksikin.
Mutta peilikuvani on aivan jotain muuta.
~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~
Muistan sen kuin eilisen
Rakkauteni palon ja kuun valon.
Muistan kuinka suutelimme ja puhuimme.
Vietimme aikaa toisiamme hyväillen.
Muistan kostean sammaleen tuoksun.
Tunsin kylmät kyyneleeni poskillani.
Muistan kuinka hehkuin onnesta ja läheisyydestäsi.
Muistan myös pienen humalan,joka oli molenmmin puolista.
Annoin sinä yönä sinulle valan,rakkaudestani.
Mutta seuraavana päivänä,et välittänytkää minusta.
Olin sinulle vain kokemus muiden joukossa.
Olit se,jonka takia olisin tehnyt mitä tahansa rakkaudesta.
Sinä petit minun luottamukseni ja rikoit sydämmeni.
Minä murruin,mutta silti rakastin sinua pitkään sen jälkeenkin.
En enään.