Eläinkokeiden määrä kasvaa, vaikka laki vaatii toisin
Helsingin Sanomat (Julkaistu: sunnuntaina 27.01.2008 klo 5:53)
STT
Eläinkokeita tehdään Suomessa jatkuvasti enemmän, vaikka lain mukaan niitä pitäisi pyrkiä vähentämään. Väli-Suomen sanomalehtien Sunnuntaisuomalaisen mukaan koe-eläinten määrä on kasvanut selvästi 2000-luvulla.
Sekä Suomen laki että eurooppalainen yleissopimus vaativat koe-eläinten määrän minimoimista.
Syy eläinkokeiden lisääntymiseen on geenimuuntelutekniikassa, sanoo vaihtoehtoisia testauskeinoja kehittävän tutkimuskeskuksen asiantuntija Sunnuntaisuomalaisessa. Useita sairauksia tutkitaan käyttämällä geenimuunneltuja hiiriä.
Suomessa eläinkokeita käytetään lähinnä tutkimuksessa. Tuotetestauksia ei juuri tehdä.
EI ELÄINKOKEILLE:
"Eläinkokeet ovat eläinoikeusliikkeen klassinen kampanjoinnin kohde, vaikka niissä menettää henkensä paljon pienempi määrä eläimiä kuin vaikkapa ruoantuotannossa. Eläinkokeissa eläimet on alistettu koevälineeksi, ja niiden kokema kärsimys on saanut monet kyseenalaistamaan nykyisen kaltaisen eläinten hyväksikäytön oikeutuksen."
http://www.oikeuttaelaimille.net/www/index.ph?option=com_content&task=category§ionid=5&id=81&Itemid=64
Oikeutta Eläimille,
PL 362,
00131 Helsinki
/ info@oikeuttaelaimille.net
http://www.oikeuttaelaimille.net/www/index.ph?option=com_frontpage&Itemid=75
Kosmetiikan* eläinkokeet kuuluvat historiaan
Tuotteita testataan, jotta me kuluttajat saisimme mahdollisimman turvallisia tuotteita. Menetelmiä on monia. Aikaisemmin kosmetiikkatuotteet ja niiden raaka-aineet testattiin lähes poikkeuksetta eläimillä. Emme mahda mitään sille, mitä menneisyydessä on tehty. Omalla ostopäätöksellämme pystymme vaikuttamaan tähän päivään ja tulevaisuuteen.
Kosmetiikkateollisuuden eläinkokeet eivät ole ainoastaan tarpeettomia, vaan myös eettisesti tuomittavia. Eläimille usein suurta kipua ja tuskaa aiheuttavat testit eivät takaa turvallisuuttamme. Tuloksien avulla voidaan päätellä vain aineiden todennäköinen vaikutus, koska eläinten iho ja silmät eivät ole samanlaisia kuin ihmisen. Eläintestit voidaan korvata uusilla luotettavilla menetelmillä.
Tänä päivänä yhä useammat kuluttajat vastustavat kosmetiikan eläinkokeita. Kuluttajien painostus on tehonnut. Useat kosmetiikkayritykset eivät itse enää tee eläintestejä.
Raaka-aineita testataan eläimillä
Kosmetiikan raaka-aineiden kehittämiseksi tehdään kuitenkin yhä runsaasti eläinkokeita. Monet eläinkokeista jo luopuneet kosmetiikan valmistajat käyttävät edelleen alihankkijoidensa valmistamia tai välittämiä ainesosia, joita testataan eläimillä.
Kani ei itke
Joka päivä kauppojen hyllyille tulee uusia huulipunia, shampoita, deodorantteja ja muita elämäämme helpottavia tuotteita. Suomalaiset kosmetiikan valmistajat eivät oman ilmoituksensa mukaan testaa tai testauta eläimillä, mutta hankkivat kyllä ulkomaisia eläimillä testattuja raaka-aineita.
Draizen testi on silmänärsytystesti, jossa paikalleen kiinnitetyn kanin silmään tiputetaan tutkittavaa ainetta. Vaikutuksia seurataan useita päiviä jopa viikon ajan. Kanilla on herkät silmät, ja sille erittyy niin vähän kyynelnestettä, ettei tutkittava aine huuhtoudu pois. Pahimmillaan aineet aiheuttavat silmän kirvelyä, tulehtumista ja jopa syöpymistä.
Ihonärsytystestissä useimmiten marsun paljaaksi ajetulle iholle, jota on myös voitu naarmuttaa, sivellään testattavaa ainetta. Se voidaan myös ruiskuttaa ihon alle. Eläintä seurataan useiden päivien ajan.
Myrkyllisyyttä selvitetään esimerkiksi LD50-testillä. Koe-eläinryhmille annetaan testiainetta eri suuruisina annoksina, jotta saadaan selville, mikä määrä tappaa puolet eläimistä. Testi on erittäin tuskallinen, sillä eläimille ei voida antaa kivunlievitystä.
Tuskalliset testit eivät takaa turvallisuuttamme: eläimille vaarattomat aineet saattavat olla ihmiselle haitallisia.
Vaihtoehtoiset turvallisuustestit
Eläinkokeista luopuneet kosmetiikkayritykset käyttävät sellaisia raaka-aineita, joiden turvallisuus tunnetaan mm. pitkäaikaisen käytön perustella. Olemassa on jo tuhansia testattuja ainesosia ja yhdisteitä riskittömän kosmetiikan valmistamiseksi.
Tietokoneanalyysien ja soluviljelmien avulla voidaan karsia pois haitallisia aineita. Silmän- ja ihonärsytystä, mutageenisyyttä sekä ihon läpäisyä voidaan jo nyt luotettavasti selvittää vaihtoehtoisin menetelmin. Esimerkiksi ihonärsytystä voidaan tutkia solu- ja kudosviljelmien avulla, kuten ihmisen ihoa jäljittelevillä malleilla. Draizen testille on runsaasti vaihtoehtoja, mm. hedelmöitetyn kananmunan alkiokalvon käyttö. Lopulta koekäyttäjät varmistavat tuotteiden turvallisuuden.
*"Kosmeettisella valmisteella" tarkoitetaan ainetta tai valmistetta, joka on tarkoitettu olemaan kosketuksissa ihmiskehon eri ulkoisten osien kanssa (iho, hiukset ja ihokarvat, kynnet, huulet ja ulkoiset sukupuolielimet) tai hampaiden ja suuontelon limakalvojen kanssa, tarkoituksena yksinomaan tai pääasiassa näiden osien puhdistaminen, tuoksun muuttaminen, niiden ulkonäön muuttaminen ja/tai hajujen poistaminen ja/tai niiden suojaaminen tai pitäminen hyvässä kunnossa."
Animalia
Eläinsuojeluliitto Animalia ry
Porvoonkatu 53
00520 Helsinki
http://www.animalia.fi/Default.aspx?tabid=1265