IRC-Galleria

huh, tyoviikko on takana. olimme tanaan manzinin kaupungissa maailman AIDS-paivan kampanjoiden jalkikatsauskokouksessa, oli ihan kiintoisaa seurata kokouksen etenemista ja aika paljon puhuttiin englanniksi, joten sain selville mita haasteita kampanjoiden ja tapahtumien toteuttamiseen oli liittynyt:aikataulut, budjetti, verkostoituminen ja muuta mita isolta tapahtumapaivalta odottaa saattaa. tana iltana meilla on fairladyssa eli kotona grillijuhlat ja viikonloppuna ainakin lepoa ja ehka enzulwini laakson basaareille tai muuta retkeilya, katsotaa jos sunnuntaina mentais meidan tyopaikan tontin luterilaisen kirkon messuunkin, meita kun on piispaa myoten sinne seminaaripaivina pyydelty osallistumaan. ens viikon maaseututyoreissu on hieman auki, ehka mennaan ma tai ti, ke pitaa palata kun torstaina on workshop opettajamme kaa, joka tulee tanne tyomatkalle(kay se botswanan yliopistossakin, ei se vain meita ja meidan harkkapaikkoja carten matkusta).

paivarytmini on paikallinen: ylos kuudelta kun alkaa olla valoisaa, 7 paikkeilla toihin pain, noin 8 toissa, tyopaivat loppuu joskus 13-17 riippuen ohjelmasta, kuuden aikaan on oltava kauppa-netti-ym.asioiden jalkeen kombissa eli bussissa kotimatkalla ennen kuin tulee pimeaa, sit akkia uimaan altaaseemme auringon laskiessa, sit on noin 3 tuntia aikaa kokata, syoda, pyykata, kirjoitella, viettaa sosiaalista kommuunielamaa, tehda koulujuttuja (ei ekana motivaatiolistalla)ennen kuin kupsahtaa tosi vasyneena yhdeksan/kymmenen aikaan petiin gekkosemme ahtiessa untani. kokkaaminen on hieman kekseliaisyytta vaativaa n. 20 suomalaisopiskelijan kommuunikeittiossa hyvin vahilla astioilla, hitaalla kaasuliedella jne, mutta olen tehnyt muun muassa pasta-ja salaattiviritelmia.

mosambikissa on syklooni eli pyorremyrskyntapainen, saatetaan saada tanne sen jamat eli jonkinlainen myrsky, mutta usein se on kiertanyt swazimaan. saa talla viikolla on ollut tosi kuuma, n.30 suunnilleen, puolipilvista ja ihanasti hieman tuulista ajoittain. maaseudulla, alangolla on ennustettu jopa 36, leppoisat tyoolot... oli meilla jo yksi ilta ukkonenkin, se oli upea naky. hetkessa piha ryoppysi vetta, oli aivan pimeaa ja salama valaisee maiseman taysin valkoiseksi. niina hetkina voi pelata oljylampun ja otsalampun avulla sahkojen mentya trivial pursuitia. taalla on yllattavan vuoristoista, asutaan ylangolla, upeita laaksoja ja kukkuloita kaikkialla, kivisyytta ja vihreytta ympariinsa. nepal oli tietty luku sinansa maailmassa maaston suhteen, mutta tata voisi kuvata ehka afrikan sveitsiksi, vaikken toistaiseksi ole sveitsissa kaynytkaan.

tosi paljon on tullut nepal-fashbackeja joka paiva. nyt huomaa, mita kehitysta itsessa silla reissulla tapahtui, mina soittelen ja kyselen englanniksi rohkeasti enka ole yleensa neuvoton ja ymmarran mielestani paikallista englantia kohtuu hyvin useimpien puhumana.

eilen mut olisi naitu muuten yhteen homesteadiin eli asumisyhteisoon, mutta ei hataa, en suostu pienilla myotajaisilla:) tiedan kenen kanssa tahdon tulevaisuuteni viettaa ja se rakas on suomessa.
ei tunnu yhtaan etta lahdin vasta viikko sitten, niin paljon on tapahtunut ja niin paljon olen tasta elamasta jo oppinut arkijuttuja. ei uskalla ajatella etta 12 viikkoa jaljella, aika menee nyt nopeasti mutta hieman pelottaa, alkaako se hidastua ja jos niin, milloin.

on jo hieman ikava tarkeita ihmisiani suomessa (ja keittokomeroani ja montaa muuta pienta asiaa) mutta samaan aikaan taalla nautin hyvin monesta asiasta. mbabane on turvallinen ja mukava, pienehko kaupunki. ainiin, kasi on toipunut palovammasaan hyvin, nahkat irronneet ja vikaa paivaa pidan sidosta siina (se on herattanyt valtavasti huomiota...). vatsa on ollut ihanan oireeton, moni suomalainen juo taalla jopa hanavetta, se on puhdasta ja puhdistettua ja kasittaakseni tulee vuorilta. mita sinne kuuluu?

Jabulile kiittaa, kumartaa ja toivottaa kivaa viikonloppua itse kullekin!