IRC-Galleria

Tunnen sen varpaissani,
kylmyys valtaa minut pikkuhiljaa.
Se upottaa mut jäiseen tynnyriin,
avun sanat eivät kaiu.
Minne tieni vie,
manalan helvettiin.
Kynttilän sytytän äidin haudalle
ja rukoilen voimaa jatkaa eteenpäin.
Sydämeni hakataan mustelmille,
sieluni on turvaton.
Mustat pilvet seuraavat minua,
ne ei anna mahdollisuutta valoon.
Kynttilä haudalla sammuu,
kukat kuihtuvat.
Ne muistuttavat todellisuudesta,
haaveiden turhasta onnelasta.
Jälkeeni en jätä kuin verisiä pisaroita,
kyynelideni punaisen meren.
Tää turhaa on,
lupaus huomisesta kaikuu korvissani.
En usko tulevaan,
en jaksa unelmoida unelmasta.
Olen tyhjä,
musta pieni olio.
Kuinka paljon sydämeeni vielä mahtuu,
se repeilee jo.
Olen avuton,
särkynyt enkeli menetti kaiken.

Tää ei voi jatkua näin,
mä en voi päästää sua menemään.
Sun pitää valita,
mä yksin jään nurkkaan itkemään.
Mä saatoin sen päätökseen,
vaikka sussa roikun huutaen.
Mä tunnen sen sisälläin,
ikävän polttavan sydäntäin.
Mä niin toivon,
ettei kaikki voi loppua näin.
Sä saat mut sekaisin,
en pysty erottamaan oikeaa väärästä.
Onko sun pakko satuttaa,
hämärän varjoon mut saattaa?
Mun unelmat ei toteudu koskaan,
mä tarvin sun syliin turvalliseen.
Älä päästä mua menemään.

Sua odotan koko yön,
nään painajaista ihanaa.
Sua haluan, teet miehen työn,
mut onks sun pakko satuttaa?

Kuinka sut saan ymmärtämään,
tää on hei väärää kemiaa.
Mun satumaan, niin hämärään,
vain toivon sade lankeaa.

Kanssas en ehjää päivää nää,
sydän vain mustelmille jää.
Viha ja rakkaus vastakkain
näin iskee.

Olisit joskus niinkuin muut,
vähän ees lämpöö, kun sä tuut.
Hyvän ja pahan sulta sain,
sen tunteen.

Näin leikkien mun tunteillain,
me tuhon tietä kuljetaan.
Mä tiedän sen, mun unelmain,
ei toteudu kai milloinkaan.

Mä tulla voin, jos pidät kiin,
mä sulta outoo virtaa saan.
Vaik kapinoin, mä susta niin
en vielä suostu luopumaan.

Kanssas en ehjää päivää nää,
sydän vain mustelmille jää.
Viha ja rakkaus vastakkain
näin iskee.

Olisit joskus niinkuin muut,
vähän ees lämpöö, kun sä tuut.
Hyvän ja pahan sulta sain,
sen tunteen.

Kanssas en ehjää päivää nää.
Viha ja rakkaus vastakkain
näin iskee.

Olisit joskus, niinkuin muut,
vähän ees lämpöö, kun sä tuut.
Hyvän ja pahan sulta sain,
sen tunteen.

Kanssas en ehjää päivää nää.
Viha ja rakkaus vastakkain
näin iskee.

Haluaisin antaa sinulle neliapilan,
toivonkipinän ja rakkauden symbolin,
jotta ymmärtäisit tärkeytesi.
Vaikka kohta olisinkin poissa,
ei ole hetkeäkään, etten sinua ajattelisi.
Sydämeni sykkii sinun takiasi,
rakkauteni on vilpitön ja aito.
Haluan sinun tietävän,
että et ole syyllinen suruuni.
Tunnen ihosi ihollani,
vasten lämmintä rintaani painoit pääsi,
sanasi kaikuvat korvissani.
Se oli tarkoitettu menevän näin.
Mietin, missä olet nyt ja
tunnen sydämesi sykkeen.
Hymyilen, vaikka tiedän sinun olevan toisen kanssa,
kukaan ei voi viedä minulta muistoja,
ne säilyvät salaisuutena sielussani.

Kuivalla aavikolla hiekka lentää silmiini,
se sokaisee minut auringolta.
Sinä vangitset minut syliisi,
tiedän sinun lähtevän kohta pois.
Käteni vuodattaa kyyneleideni veren lattialle,
tahra jää ikuisiksi ajoiksi sydämeeni.
Lupaus huomisesta on vain kaukainen haave,
tulevaisuus ahdistaa sieluni manalaan.
Pyydän sinua jäämään vielä hetkeksi,
sulje minut pahuuden ulkopuolelle.
Tuska sisälläni valtaa ruumiini,
kova ulkokuoreni sulkee toiset ulkopuolelle.
En uskalla päästää ketään lähelleni,
he vain kuitenkin satuttaisivat lisää.
Nukahdan lämmintä ihoasi vasten,
avatessani silmäni taas,
huomaan sinun olevan poissa.
Suolaiset kyyneleet tulvivat silmistäni,
kaikki on ohi.

A= seksikäs
B= yllätyksellinen
C= asioitaan jakava ihminen
D= varma
E= kekseliäs
F= cool
G= hauska
H= on aina siellä
I= enkeli
J= kaunis
K= saa aina kaiken sen mitä hän haluaa
L= itsepäinen
M= pahis
N= fantisoiva
O= suojelee kavereitaan
P= pehmeä
Q= ei valehtele melkein koskaan
R= saa tarpeekseen pojista/tytöistä
S= ylläpitää yhteyden hyvin
T= kiusallinen
U= mukava
V= ei valehtele koskaan
W= paljon kärsvällisyyttä
X= hassu
Y= äänekäs
Z= hyvä kuuntelemaan
Ã…= kohtelias
Ä= ei mene selän taakse
Ö= kiva


Eli siis mä olen seksikäs ja itsepäinnen enkeli, joka fantasioi juuri sinusta (ja seksistä, mut ei kerrota kellekään, ollaan ihan hissukseen vaan... hsss..) ;P
Aika nappiin osu juu ;D

Syvien vesien sankari,
pahuuden hallitsija olen.
Olen kuutakin kirkkaampi loisteessani,
mustaakin pimeämpi varjo.
Verta vuotavat haavat jättävät
arvet sieluuni ja ruumiiseeni.
Kyynelten suolainen vana poistaa
hyvyyden sydämestäni.
He kivittävät minut ja
tekevät viiltoja minuun.
Nousen hallitsemaan heidän elämäänsä,
kun he ovat heikoimmillaan.
Kosto sulostuttaa posket punaisiksi,
naivius ei ole vain keksittyä harhaa.
Yksikin kynttilä haudallani ja
saan sinut pauloihini.
Nauran pelokkaille kasvoillesi,
imen sinulta viimeisetkin voimat.
Suljetun elämän putki
ei katkea ikuisuuksiin.
Heikoista tulee vahvoja,
vahvat tulevat katumaan elämäänsä.
Houkuttelen sinut ystäväkseni ja
piikitän lihasi verenpunaiseksi.
Pakoon et pääse varjoani,
olet ikuisesti tuomittu.

Rakkaalle 23 vuotta kestäneelle ystävyydelle ja ystävälle kirjoitettu oma runo syntymäpäiväkorttiin. Kirjoitettu 21.10.2007, päivää siis myöhemmin, kuin kyseisen ystävän synttärit oikeasti oli :)

Ystävyys on helmeäkin sileämpää,
kultaakin kirkkaampaa ja
aurinkoakin säihkyvämpää.
Aito ystävyys sokaisee
vastaan tulevien silmät.
Ikuista elämä ei ole,
mutta ystävyys on.
Olen maailman onnekkain saadessani
sanoa sinua ystäväkseni.
Sitä tunnetta ja ylpeyttä ei kukaan
voi koskaan ottaa minulta pois.


Olet oikeesti Noora bueno, mun pitkäaikasin ystävä, niinku se yks kuvakin kortissas osoitti... Noora 9kk, Matti 3 vuotta ja mä 1 vuoden :DDDD <333333333333333

Vastaan taistelua, tappelemista paholaisten kanssa.
Kyynelten virtaa, tulvivien kanavien satua.
Raamattu kristillisyyden symbolina kädessäni,
yhä enemmän mietin,
kuinka paljon tuohon paperikasaan uskon.
Toivo hiipuu varjona takanani yhä etäämmäs,
tämä ei olekaan unta,
mitä niin kovasti olen toivonut.
Mitä tapahtuisi,
jos toteuttaisin ajatukseni,
jos luopuisin uskosta ja antaisin pahuuden vallata sieluni?
Itkisikö kukaan haudallani,
haudattaisiinko minua edes?
Tuikku palaa loppuun,
pimeys valtaa huoneen,
näinkö se kaikki menee ohi?
En saa mahdollisuutta nauttia edes pienistä asioista,
auringosta: se heijastaa liian kirkkaana silmiini,
joten en voi katsoa sitä kohti;
linnuista: ajatukseni hiljentävät kauniin laulun,
jota ennen niin mielelläni kuuntelin.
Ovatko iltarukoukseni vain turhaa sanahelinää,
jotka jäävät ilmaan roikkumaan?
Eikö kukaan kuule, kun pyydän apua?
Makaan keskellä tietä ja
ihmiset vain murskaavat askelillaan ruumistani,
kukaan ei välitä tuosta pienestä olennosta.
Jokainen askel tuhoaa tuhkana tuuleen palan sydämestäni.
Kohta ei ole edes pientä toivonkipinää.
Jos välität, auta minut pois ihmisten välinpitämättömyydestä,
naiviuden irstaasta viemäristä.

Jos kuolisin jäisikö kukaan kaipaamaan? Huomaisiko kukaan, että olen poissa? Vai jatkaisivatko he elämäänsä niinkuin ennenkin? Muistaisivatko he edes kuka olin?"

Olenko sinulle tärkeä henkilö? Jos olen kirjoita minulle kommentti ja kerro, millaista olisi elämä kuolemani jälkeen. Huomaisitko minun olevan poissa???..

Laita tämä myös omaan päiväkirjaasi ja katso kuka välittää oikeasti