IRC-Galleria

Isoäitini vihjailee tauotta miesystävistäni, tai siis siitä että kukas minulla nyt on kierroksessa.
Äitini ihmettelee kuinka kukaan voi olla minusta pitämättä.
Eräs vanhempi rouvashenkilö, jonka kanssa kirjoittelen, on varma että "sinulla on siellä englannissa jo poikaystävä".

Nelivuotias hostittava ihmetteli äsken silmät selällään, että miten muka joskus on ollut joku poika, jota olen rakastanut, mutta joka ei ole rakastanut minua. Onneksi hänellä oli selkeä ratkaisu; minun tulisi silloin sitten ottaa joku toinen.

Tekisi mieli kirkua. Että todellakin, varsinkin nuorena, suurin osa niistä keihin olin ihastunut ei tarjonnut minkäänlaista vastakaikua. Että vaikka minä rakastin, olin todella hyljeksitty ja seurustelu ei ollut jotain mihin minulle annettiin tilaisuus. En ole katkera, vaan tyytyväinen, minua vaan ihmetyttää kun niin moni on varma että hommakos minun on "hankkia" seurustelukumppani. Tiedättekö, se käy työstä. Eikä minulla edes kai ole mitään suuria vaatimuksia (vaikka toimiva parisuhde saattaakin olla lähes mahdoton saavuttaa, en tiedä).

Sattumalta mietin eilen, mitä toivoisin (olkoonkin että jokainen tapaus käsitellään yksilönä).

- Kykeneväinen saamaan minut nauramaan.
- Oma-aloitteinen.
- Valmis keskustelemaan kaikesta mahdollisesta, syviä pitkiä keskusteluja.
- Sen verran hyvännäköinen, ettei tarvitse rakastua vain sisimpään.
- Älykäs, tietorikas, tietää asioita joita minä en (vielä) tiedä.
- Kiinnostunut seksistä.
- Kypsä, ei lastentauteja.
- Kärsivällinen.
- Hellä.
- Järkkää ylläreitä (mieluummin kivoja).
- Turvallinen.
- Omasta elämästään vastuun kantava, lähtökohtaisesti ahkera.

Ajokortti, pitkät hiukset, tupakoimattomuus ja päihteettömyys, pukeutumistyylityyli, rakkaus luontoon, johonkin mielenkiintoiseen tyyliin / (ala)kulttuuriin / ryhmään kuuluminen, sisaruksistani pitäminen ja käsitys maailman tilasta (omaani vastaava) luetaan eduiksi. Korkeasta palkkatasosta ei ole haittaa...
Puunhalaajahipit ja peikkopojat vaivautukoot.