IRC-Galleria

Mulla on sinapinoranssit sukat. Sellaista väriä ei olekkaan.

Ostin vihdoinvihdoin knallin. Maksoi punnan, kymmenen lienee lähtöhinta. Jeejee.

Ja alessa oli myös se yksi ihana pikkulaukku, jipii. Kohta mulla on verkkosukkahousut joka väriä. Ja hiuskorosteita kuten englannissa kuuluu. Mustaa glitteriä, mitä muuta voit muka unelmoida.

Suomeen palattuani kaipaan luultavasti ensimmäisenä englannin kauppoja ja niiden valikoimia.
Suomessa odottaa paluu ylihinnoiteltuihin erikoiskauppoihin, seksikauppoihin, satunnaisiin kirppislöytöihin (ok, suomessa on ehkä paremmat kirppikset kuin täällä) ja epätoivoon. Mutta hahaa, nyt taitaa minulla kyllä olla vaatetta niin ettei hetkeen välttämättä tarvitse hankkia.

Että mua ällöttää, kun Clairesin hintalapussa on iso ekomerkki ja alla lukee: "25% tästä hintalapusta on tehty kierrätysmateriaaleista". Huhhuh. Pyhitetty olkoon hän.

Mutta summa summarum, englantilaiset osaa hattujutut. Kiinnitettäviä rusetteja, kukkasia, höyheniä ynnä muuta sälää, ja niitä hattuja mihin kiinnittää. Tekisi mieli tehdä kenkägallerian lisäksi hattugalleria, mutta luulen että niistä ei oikein saa kunnon kuvia.

Tanja tykkää kengistä, Lotta hatuista. Tanjasta saa kuvan, Lotasta ei. Semmoinen se minun jekku on.

Ps. Jään minä kaipaamaan myös hotteja poikia (ei se ole homo joka pukeutuu niin että jalat menee veteläksi), ihanaa aksenttia, erilaista kirjallisuutta, puntaa (miettikää ny, kulmikas kolikko, juhuu), ja myös naisten pukeutumista. Paljon räväkämpää.

Ruokaa ei tule ikävä. Suomalainen ruoka on ravitsevampaa, täydempää (eli ei valkeaa tyhjää mössöä), ja maukkaampaa. Säätä en kaipaa. Talvella oli jäätävän kylmää, kesällä paahtavan kuumaa. Ainainen sade ja tuuli. No, aikansa niitäkin kyllä katseli.

Hyttysiä täällä ei ole. Piste siitä.