IRC-Galleria

Onhan se jo aika, ruveta blogaamaan tästä niin maan mahtavasta vuosittaisesta kidutuksesta, joulusta.

Erityisesti siitä, miten sen markkinointi aloitetaan vuosi vuodelta aiemmin. Amerikkalaisissa maissa näyttää hassulta, kun kaupoissa on vierekkäin Halloween ja Christmas.

Meillä kotona, tuolla laupeuden, viisauden ja autuuden tyyssijassa, en muista koskaan mistään riidelleen, mitä tulee joulun viettoon.

Siellä pienessä punaisessa pirtissä on vuosi toisensa jälkeen seinillä ne samat joulu-julisteet (ah ne on jänni, päljon yksityiskohtia ja joissain jopa glitteriä (ette te tajua mistä puhun, teillä ei ole koskaan ollut mitään vastaavaa, joten kts. http://www.moonriver.fi/268 kuva 1)), lankatontut, joulukalnterit joiden luukkuja ei revitty irti, vaan joita käytettiin sitten taas parin vuoden jälkeen uudestaan, kun oli ehditty unohtaa, mitä siellä luukuissa olikaan (arvatenkin siis suklaata ei). Kynttilöillä ei saanut leikkiä, ja äidin allergian vuoksi meillä oli aina joulukoivu tai -kataja.

Välipäivänä käytiin äidin vanhemmilla, tapanina isän. Aatot ja -päivät oltiin kotona keskenämme. Lahjoja oli sopivasti, lapsena aina ihan tarpeeksi, ja mummon lapasista oltiin tyytväisiä (vaikka ehkä suklaasta kuitenkin enemmän). Kaikki olivat selvin päin, eikä aamulla tavinnut herätä kirkkoon.

Tästä siis johtuu se ihmetykseni. Tottakai näissäkin jouluissa on ollut työnsä - vanhempani ovat järjestäneet niitä päivätolkulla. Koskaan vaan ei valitettu. He halusivat näin, joten näin he tekivät, eli miksi marista. Nykyään äitini kyllä joskus joistain asioita huomauttelee. Jouluruuan tekemisen ollessa monipäiväinen urakka, olisi hänestä mukavampaa, jos sitä myös syötäisiin vähän kauemmin kuin arkiruokaa. Lahjoista ei saa valittaa (no se on kyllä totta), sillä varsinkin meille vanhemmille lapsille niitä on melkein mahdotonta keksiä.

Minulla on edessä ensimmäinen joulu poissa kotoa. Ymmärrätte varmasti, että koti viittaa tässä tekstissä lapsuudenkotiin. Ilmoitin sen jo viime jouluna, että tänä jouluna en Suomeen saavu. Vietämme sitä täällä, avokin ja kummun kanssa. Ehkä jopa jälkikäteen, niin, että kaiken saa alesta halvemmalla. Siitä olen aina haaveillut - joulusta tammikuussa. Kierrepotku materialismijoululle.

Parhaita paikkoja nauttia joulutunnelmasta on mennä marketin kassalle istumaan pariksi viikoksi ennen joulua. Tekee gutaa nähdä, miten siellä juostaan kieli vyön alla tavaroiden perässä, ja toisaalta kerrankin kiitetään ja katsotaan silmiin. Ei siinä paljon oma stressi ehdi kinostua, kun näkee sen olevan hyödytöntä.

Itse olen ilmiselvästi pahin orja, asian kritisointi alkaa vuosi vuodelta aimmin.