Siellä ne yrittää korjata vikaa egossa, kun vika on siinä, että takerrun egoon niin voimakkaasti. Ei ole mitään sua ja mua, on vaan me, on vaan maailma. Mutta mä myönnän tän tällä hetkellä lähinnä siksi, että se tukee mun egoa, että se auttaa mua tyydyttämään tarpeeni siitä, että mä olen huomion arvoinen. Ja on todella vaikeaa alkaa ajatella noin tällaisessa ympäristössä. se unohtuu tosi nopeasti.
Joo olin taas puolen yötä hereillä puhumassa maailmankaikkeuden rakenteesta. Mistä te muut ihmiset oikeen yleensä puhutte?