IRC-Galleria

Ja tiedättekö mitä?

Koko tähänastisen elämäni ajan minä olen hyväksynyt, ihan vain koska niin asia on näyttänyt olevan, että minä olen se pala mikä ei sovi. Että minä olen vääränlainen, että maailma on normi, jota minun ei tarvitse kunnioittaa mutta myöskään en voi vaatia että minut hyväksyttäisiin. Että asiat nyt vain ovat niin, kun en sovi enkä suostukkaan sopimaan kärsin siten siitä. Tietoisesti tehty tietoinen valinta, mutta myös sitä, että en jaksa alkaa noudaattaa minusta typeriä sääntöjä.

Ja nyt on selvinnyt, että vika olikin maailmassa, ei minussa. Että maailmassa oli (ja on) vikaa kaiken aikaa, ihmekkös että siihen on vaikea sopia (kenenkään).

Sekin on oikeastaan helpottavaa, vaikka nyt on samalla myöhäistä tulla "mitän minä sanoin" -blaablaan kanssa.

I know a town called Wrong-Is-Right,
The sun will only shine at night,
Where up is down, and in is out,
And when you want to whisper - SHOUT!,
Where hate is right, and love is wrong.
I know a town called Right-Is-Wrong,
Where birds buzz and bees have song...

Kappas, kynsilakkaa.

lohikarme

Kuva saa minut itkemään hallitsemattomasti.

Ehkä itkemme kaunista koska tiedämme ettei se ole ikuista.

Meidät on saatu uskomaan, että raha on se asia joka kannustaa ihmisen tekemään. Jos sinä saat kaiken mitä tarvitset (ja tahdot) ilmaiseksi, etkö silloin köllöttelisi auringossa kaiket päivät?

Kumma juttu on se, että minua ei ole koskaan juuri kiinnostanut rahan ansaitseminen, sen verran sitä on hyvä olla että hengissä säilyy, mutta minä olen paljon mieluummin käyttänyt aikani pohdiskeluun ja käsillä tekemiseen.

Että kysymykseenne "mikä sitten motivoi ihmisiä jos raha poistetaan" vastaisin: halu.

On täällä englannissa luntakin.

Ärsyttää kun mutsit kutsuu masussa killuvaa alkiota "pavuksi". Nami nami hei.

Kyl tietää kenen kanssa Nimrod on. Oppi taas vähän suomea ja esitteli taitojaan: "Vallankumous on nyt".

On se mun seurassa juu xD

Pieni ankanpoikanen, uiskenteli veessä, pien ankanpoikanen, lumpeenlehden eessä...
Se haukkasi lehdestä palasen, ja sanoi; olen iloinen.

Nimittäin, suomen valtio on vihdoin tarjonnut mahdollisuuden olla menemättä töihin, ja silti pysytella pulskana. Nimittäin; jos et omista mitään ulosmitattavaa, senkun kävelet kauppaan ja syöt. Tai voi sen kuljettaa myös ulos kaupasta ja syödä siinä ulkopuolella, mutta sama se on.

Jos nimittäin jäät kiinni, poliisi, lievästä näpistyksestä, kirjoittaa sinulle sakon. Mikäli et maksa sakkoa, se ulosmitataan. Jos sinulla ei ole mitä ulosmitata, luonnollisesti et maksa mitään, koska ei ole millä maksaa. Ja, tämä on se huippu, entisessä lottodemokratiassa sinut voitiin pistää vankilaan "maksamaan" sakkosi, mutta lakipa on muuttunut, eikä näin voi enää tehdä. Toisin sanoen valtiolla ei ole keinoja saada sinua rangaistua, jos sinulla ei ole tavaraa mitä ottaa pois.

Huoleni ovat poispyyhityt, kippis ja nam nam.

Ja se on mahtavaa.