IRC-Galleria

Sa[n]na

Sa[n]na

The foundation to Decrease Worldsuck

Selaa blogimerkintöjä

MP3seni meni jumiin.Sunnuntai 14.02.2010 22:46

Yhyy, olen siis ihan yksin :( Toivottavasti se alkaa toimia vielä.

Ja nyt jotain ihan muuta

On tosi vaikeaa näyttää rintoja ja pitää samalla nännit piilossa. Ensinnäkin minusta on todella sairasta kaksinaismoralismia pitää nännejä jotenkin siveettöminä (ts. kuvassa pientä palluraa nännin päällä keskellä paljasta rintaa jotenkin siveellisenä), toisekseen ensimmäinen. Tarvitseeko rintoja ollenkaan näyttää, tarvitseeko olla näyttämättä, mutta olkoon nyt sitten koko tissi, ei mikään pala puuttuu -versio.

Kässäsiks?
Ootte kaikki mulle tosi tärkeitä, ja siksipä päätinkin omistaa teille TÄMÄN BLOGIMERKINNÄN. Tunnettehan itsenne nyt huipputärkeiksi ja rakastetuiksi, joohan?

Eli ystävänpäivä on rahastusta ja valhetta ja höttöä ja hattaraa.
Ärpele.

Mutta meikä menee ens kuussa Itävaltaan ja seuraavassa Ranskaan. Toistaiseksi kaikki enemmän kuin überubeasti. Perhe on mahtava, mahtava, mahtava. Toivottavasti minäkin olen.

PsSunnuntai 14.02.2010 00:46

Käytiin pulkkamäessä. En muista mitä pulkkailu on Saksaksi.

gryyys gotSunnuntai 14.02.2010 00:00

Mein Got.

Huoneeni tietokone ei näytä gallerian etusivua, koska virustorjunta pitää sitä arveluttavana. Kaikki muut kohdat se näyttää.

Näppäimistössä on tällainen kumallun Ü, ja z ja y ovat toistensa paikalla.

Perhe on ihana. Puhelevat keskenään ranskaa ja saksaa, joten ei aavistustakaan mitä sanovat, mutta muuten alles gut. Kielitaidon karttuminen on huomaavaa ja.. eikö? No ei niin. Heeei, löytyihän se ß:kin.

Mein zimmer ist iso, ja kolmannessa kerroksessa upeilla näkymillä (olisi jos talo maata/siaita meren rannalla). Parveke, kerroksen kylppärissä kylpyamme... Aaaah.

Viihdyn siis kaiken kaikkiaan mainiosti, älkää luulko että pian tulen pois. (Tulkaa te tänne.)
"On savolainen køyhæ, ei perunaa oo, ne potaattia syøvæt, hyvvee joo."
Rakkaudella, vihalla, innolla ja tuskaisasti, Tanska.

Ps. Onkohan matkaseura selvinnyt jo edes laivaan. Myøhæistæ toivoa, mutta toivokaa silti koko sydømellønne, maksallanne, pernallanne ja munuaisillanne, ettæ hæn pææsi onnellisesti ja turvallisesti laivaan, ja matkaa paraikaa suomeen.

Yøjuna Müncheniin, tææltæ tullaan.
Eli Tukholmassa. Jumissa. Huomenna etelään (jumalvita täällä on kylmä).

Suukkoja.


... ja ostin henkselit valkeille farkuilleni. Nyt pysyy ylhäällä :)

PS. Arvo sanoi, että tytöt saa pukeutua vain valkeaan ja vaaleanpunaiseen. Se varmaan tarkotti semmosia tyttöjä, jotka ei likaa niitä vaatteita koko jan... tai siis että semmoset ei oo tyttöjä, mitkä likaa. Keskustelu johti rinnakkaisulottuvuuksiin etc. mutta oli alusta asti mielenkiintoine.

Valkeat farkutMaanantai 08.02.2010 12:26

Käytän tulevan viikon valkeita matalavyötäröisiä pillifarkkuja. En ymmärrä miksi kukaan käyttäisi tällaisia. Jos kukaan ei toivota minulle hyvää matkaa, muuttaako se matkani onnistumismahdollisuuksia? Katsotaan mistä saatte kortteja.

EDIT: Julman kamalat nämä, yöärgh. Ja heti tietty likaantuu :´( Näissä ei edes voi istua mitenkään mukavasti, ja stringit näkyis myös (siis jos käyttäisin).

Antaa tullaLauantai 06.02.2010 13:17

Au Pair
Familie Reindl
Feursstr. 46a
D-82140 Olching
Germany

[Ei aihetta]Perjantai 05.02.2010 20:15

Aion olla rehellinen lopun elämääni. Voit kysyä minulta mitä vaan. Mitä se on, vastaan totuuden. Haastan sinut tekemään saman itse ja katsomaan mitä saat kysymyksiin!

YlösnousemusPerjantai 05.02.2010 19:35

Mieli kelailee juuri ennen heräämistä. Että seison mallina huoneessa, ympärillä tutut opiskelijat. Alastomana, kontraposto (paino toisella jalalla), kädet rennosti sivulla, pää käännettynä vasemmalle. Vatsassa seisomisesta seuraava paine, lihaksisto ei kestä. Tulee huono olo, ilmoitan etten jaksa enää, opettaja ei kuule. Päätän jaksaa vielä hetken, mutta olo käy huteraksi. Astun ulos asennosta, huojun lavalla siihen malliin että oppilaista jotkut kehottavat istumaan. Istun, huojun, voin hiukan heikosti. Mutta ei tässä hätää, lähden juomaan vähän vettä huoneen toiseen päätyyn, laitan paidan hartioille. Hanan vieressä tuntuu, että maailma huojuu, joten päätän käydä istumaan.

Silmäni rävähtävät auki, olen varma että myöhästyin töistä. Nään ympärilläni huolestuneen taideluokallisen, joka kilvan neuvoo havahtumiskeinoja. Jalat ylös, ettei vaan olisi kylmä, ole nyt ihan paikallasi, kaikki on hyvin, juotko jotain.

Aivot ottavat vastaan viestejä, ei tainnut olla unta se.

Mutta nautin pyörtymisestä yhtä paljon kuin viimeksi.

Taideluokka luonnollisesti oli käyttänyt tilaisuutta hyväkseen: