IRC-Galleria

Eilen joku tuttava kysyi ajatuksiani siitä, jos nyt tulisin raskaaksi.
Olisi pitänyt sanoa "jaa, no eihän siinä kai mitään, olehan mä jo ollut kolmesti".
Olisi ollut ilmettä.

Mutta sitten yöllä, sen lisäksi että näin spoilerin uudesta Pirates of the caribbeanista (merirosvoasu pitää vielä tehdä), sain lapsen. Olin vissiin raskaanakin, semmonen masukumpu, ja sitten se olikin jo kävelevä olento. Herätessäni tajusin, että kaikki epämiellyttävä, kirkumisesta synnytyskipuihin, oli puuttunut. Siinä se juoksenteli. Oli suloinen.

Miksen saanut aamulla aamiaista vuoteelle? Vai mitä kivaa tästä nyt sitten pitäisikään seurata.

Ps. Ei se euroviisuja voittanut, vaan jääkiekon. Kansalinen identiteettini on niin nollissa, etten tiedä miten tähän nyt suhtautua. No, saksalaiset ystäväni varmaan opettavat...

Ps2. Oleko jo näin vanha?

Ps3. Yleensä kyllä aina esitän epäilyksiä siitä, että hävinnyt joukkue aloittaa sodan voittajajoukkuetta vastaan. Tai että jos naapureilta ei tule sitä kahtatosta pistettä, niin kentillä tavataan.

Ps4. How are you?
Naked

Ps5. "Are you girl or man?"
Ai et ootko Lolita vai Humbert Humbert?

"Tätä kieltäkin kummastelee, että miksi joku tunnustaa rakkautensa, kuin jonkin rikoksen."

Ps6. Ruotsalaiset on yhä... no just sellasii, et lol Ruotsi

when it is not forced to drink cola at meal, it has to play two hours at computer per day.

I do not think raising kids has ever been as free as nowadays, and I wonder what will happen when these kids are adults.

For a second I wonder, if unbelievable stupid moral rules were in the end actually needed for the crowd.

Is it not illegal to offer kids ice cream half an hour before a meal?

Unglaublich

kun tuntuu että ihmiset elää liikaakin hetkessä, eikä mieti tulevaisuuttaan. Aistinautintojen huippuja on koettava just nyt, kaveria pitää vetää turpaan kun se vilkas mun poikaystävää ja pikavipillä saa taas reissun tallinnaan.

Ite just ostin sarjakuvalehden, kun kolme päivää myöhemmin olisin saanut sen halvemmalla. Tiesin näin olevan, mutten tajuttunu, kun piti saada HETI.

PS. Kävin seppälässä tekemässä löytöjä, mutta silti aattelin, että vois pitää ostelupaussin, ostaa ainoastaan kotona tehdyn listan mukaisia ruokia, ja muuten vaihtaa tavarashoppailun ihmissuhdeshoppailuun. Ja lukemiseen (kirjasto on siis niin upea - sieltä saa ihan niin paljon kun haluaa. Milloin tulee vaatelainaamoja?).

kun tuntuu että ihmiset elää liikaakin hetkessä, eikä mieti tulevaisuuttaan. Aistinautintojen huippuja on koettava just nyt, kaveria pitää vetää turpaan kun se vilkas mun poikaystävää ja pikavipillä saa taas reissun tallinnaan.

Ite just ostin sarjakuvalehden, kun kolme päivää myöhemmin olisin saanut sen halvemmalla. Tiesin näin olevan, mutten tajuttunu, kun piti saada HETI.

PS. Kävin seppälässä tekemässä löytöjä, mutta silti aattelin, että vois pitää ostelupaussin, ostaa ainoastaan kotona tehdyn listan mukaisia ruokia, ja muuten vaihtaa tavarashoppailun ihmissuhdeshoppailuun. Ja lukemiseen (kirjasto on siis niin upea - sieltä saa ihan niin paljon kun haluaa. Milloin tulee vaatelainaamoja?).

Kuten isäni totesi, hän aikoo vaatia, että eskarissa ja kerhossa pultataan tuolit kiinno lattiaan, kun muuten niillä voi kaatua.

Eli liiallinen eristely on ärsyttävää. En halua lasteni kasvavan maailmassa, jossa on liian turvallista. Luonnon valinnalle vapaus.

Ps. Muksu, joka meillä välillä on käymässä, yritti loukata äitiäni kertomalla että tällä on "iso takapuoli", kun ei voi rumempia sanoa kun niistä tulee herkutonta. Äitini oli todennut vaan että "niin on, niin on".

Sekin yksi ressukka, joka sai nenäkompleksin, kun kysyin, haluaisiko hän sitten tehdä jotain nenälleni. Oli tunnut kampaamotuotteita myydessään kysymään, että haluanko tehdä jotain hiuksilleni, ja esitin vastakysymyksen.

Ja ne herrat, jotka luulevat, että minulla on takamuskompleksi, kun kerron miten iso se on. Onhan se iso, mutta mitäs väliä sillä on? Kyseessä on fakta, ei huoli.

Vaikka onhan sitä kyllä ihan riittämiin, kuten äidillänikin.

Päätin aloittaa uuden tavan käyttäytyä näiden oletuskuvasydämmettömien kanssa. Tästä lähin aion etsiä jokaisen minulle sydämen jättävän profiilista jonkin yhteisön, jota kommentoin.

Päätökseen ei suinkaan vaikuttanut viimeisis sydän, jonka sain - ah niin haluttavalta miehenpuolelta...

seminoloogi-boogi-wookilla eteempäin

Ps. päätelen että shampoon käytön jatkaminen oli huono idea. Palaan illalla soodan seuraan. Mutten halua kaljuillakaan

http://areena.yle.fi/video/1304236473366

Kemikalion ikkunan mainoksessa kysyttiin "krsittekö te pisamista". Peppi meni sisään, ja totesi, ettei hän kärsi. Kauppias katsoi naamaa, ja sanoi, että mutta lapsi kulta, kasvonnehan ovat täynnä pisamia. "Niin, mutten minä kärsi niistä, minä nautin niistä."

Kylvi varmaan minuunkin intoa vastata siihen mitä kysytään. Esim. kun kysyttiin koulussa, voiko ihminen niellä pää alaspäin, epäilin hieman, että hyvin ei suju. Tiesin kyllä opettajan tahtovan tietää, kulkeeko ruoka ruokatorvea pitkin vaikka ihminen olisi ylös alaisin, mutta mitäs kysyi jotain muuta - vastasin siihen mitä kysyttin.

Nimi?
Virtanen.
Etunimi?
Eikun sukunimi.

(Miksei meillä ole koneita näissä töissä, joissa ihminen kuitenkin alentuu koneeksi?)

"Osama kuoli Yhdysvaltain armeijan erikoisjoukkojen iskuun 2. toukokuuta 2011 paikallista aikaa 40 minuuttia kestäneen tulitaistelun jälkeen"

Tulitaistelu oli kestänyt paikallista aikaa 40 minuuttia. Mitenhän pitkät minuutit niillä siellä on? Vai viitataanko Inceptionin unimaalmojen eri ajankulkuun - unimaailmassahan Osaman kuolemaan uskovat elelevät?

"Iskussa yhdysvaltalaiset joukot tappoivat kolme miestä, joiden joukossa oli Osama bin Laden ja tämän poika. Surmansa sai myös yksi nainen, jota käytettiin Yhdysvaltojen mukaan ihmiskilpenä."
Ei vain se, että ainut jenigissä hengannut nainen oli ihmiskilpenä, vaan myös se, että Osaman tappaminen oli niiiiiin tärkeää, että mitäs siinä joku ihminen välissä.

Toki, osamaa jahdatessa on kuollut "tuhansia ja tuhansia miehiä, naisia ja lapsia", Obamaa lainatessani.

minut varmaankin pian kärrättäisiin hoitoon. Sillä provosoivin teko, johon nainen tässä maailmassa voi astua, on lakata kokonaan pitämästä huolta ulkonäöstään. Niin, ja jos pukeutuu johonkin ihan muuhun, kuin mitä muotigurut sinulle tuputtavat, olet sekaisin päästäsi.

Että minä vihaan ihmistä. Sen vastustusta muutokseen ja uuteen (itse tosin olen pahin - aamulla sängystä nouseminen tuntuu mahdottomalta). Erilaiseen. Erilaisen pelko, voi hyvänen aika. Minä, joka kuulen vuosi vuodelta olevani open mainded. En minä ole, minä vaan hyväksyn sen pimeän puolen, valoa vastaan sitten olenkin vaikka kuinka paljon. Mutta kumpa ihmiset ajattelisivat, edes pikkuriikkisen, tai jos eivät, pitäisivät suunsa kiinni. Ja silmät kanssa - ei ole yksi joka taas tänään reväytti niskansa minua tuijottaessaan. Keskaria en kehtaa näyttää, voi saada vielä syytteen. Miksei tuijotuksesta voi rangaista?

Haluan pukeutua lateksiin, korkeisiin korkoihin ja verkkosukkiin, koska silloin tuijotuksen syy on ilmiselvä, ja siitä voi repiä ylemmyydentunnetta. Mutta ei, kun kirmailen pikkutyttökuteissani, silloin olen luonnonoikku, kaihdettava, jotain mistä kerrotaan päivällispöydässä. En siedä suvaitsemattomia ihmisiä, ja niin teen itsestäni sellaisen.

Olla erilainen erilaisuuden vuoksi, en toki. Sillä se tarkoittaisi, että minun pitäisi vaihtaa tyyliäni jos tämä mitä kytän tulee muotiin. Siinä missä muodin orjallinen seuraaminen on myös oma tyyli, erottautuminen on yhtä lailla. Minun tyylini se ei koskaan ole ollut, tai ei ainakaan sen enempää kuin mikä tahansa. Minä puen harmaat college-housut siinä missä liituraitaisen kynähameen. Miksi? Koska haluun.

Eikä minulla ole vastauksia, mitä tehdä kaikille noille tyijottaville, kyseleville ihmisröykkiöille. En voi antaa olla. Ainoa toinen vaihtoehto, mikä tulee mieleen, on juomaveden myrkyttäminen ja kuolemasta nautiskelu.