IRC-Galleria

Aina kun näen sinun lähtevän,
minusta tuntuu kuin se olisi minun vikani.
Ihan kuin et viihtyisi luonani.
Syvällä sisimmässäni kuitenkin tiedän,
että se ei ole minusta kiinni jos sinun pitää mennä.
Sitä ei ole kumpikaan meistä päättänyt,
vaan se on päätetty etukäteen milloin sinun on mentävä.
Silti se sattuu,
sattuu nii paljon etten tahdo kestää.
En kestä yksinäisyyttä,
se on hirveintä maailmassa.
Hirveintä maailmassa on ikävä rakkaintaan kohtaan,
Ikävä sitä kohtaan jolle antaisi kaikkensa,
koko elämänsä
Aina kun olet poissa,
kaipaan ääntäsi ja herkkää kosketustasi,
helliä ja lämpimiä suudelmiasi.
Jään aina kaipaamaas niitä yhteisiä ja hauskoja hetkiämme.
Hetkiämme jolloin vain makaamme ja pidämme toisistamme kiinni.
Hetkiä jolloin pidämme hauskaa ja nauramme.
Kaipaan niitäkin hetkiä jolloin katson suoraan kauniisiin,päättäväisiin silmiisi.
Silloin unohdan kaiken muun,
ajankulukin unohtuu täysin niinkuin myös kaikki asiat jotka minun olisi muuten tehtävä.
Tahtoisin vain saada pitää sinua vierelläni joka hetki,
joka sekuntti ja minuutti,joka tunti ja päivä.
Emme erkanisi ikinä.
Pitäisimme vain kiinni toisistamme,
muuten jos päästäisin irti,
joku voisi viedä sinut pois minulta huomaamattani.
Jos pidän tiukasti kiinni niin sinä jäät.
Jos päästän irti niin sinun on mentävä.
Tahtoisin löytää meille paikan,
jossa voisimme olla kahden ilman,
että meidän pitäisi pelätä jonkun ihmisen tai asian erottavan meidät.
Se voisi olla vain haave,
että se paikka löytyisi.
Mutta kaunis haave se olisikin.
Olisimme kuin taivaassa,
jossa ihmiset saavat sitä mistä eniten pitävät.
Minä viettäisin siellä kaikki hetket kanssasi.
Joka ainoan hetken jonka vain pystyisin.
Uhraisin elämäni snua varten.
Jättäisin vaikka kaiken muun,
mutta sinua en jätä.
Toivon kyynel poskellani valuen näitä asioita aina kun lähdet.
Ja ajattelen:"Voisiko tämä unelma ehkä joskus tulevaisuudessa toteutuakkin?"