näkisit silmistäni pelon aina silloin kun huudat minulle.
Näkisit pelon,
kun lähdet luotani.
Pelkään ettet enää tule takaisin.
Näkisit pelon sitä kohtaan että jään yksin.
Pelkään yksinäisyyttä,
sitä ettei kukaan auta minua kun olen yksin.
Yksin olen haavoittuvainen.
Kaikki pienikin voi vahingoittaa minua.
Pelkään että satutat minua vahingossa,
tahtomattasikaan sitä.
Näkisit pelon silmistäni myös silloin kun minä satutan sinua vahingossa.
En tahdo sitä,
pelkään silloin itseäni.
Pelkään että satutan sinua useammin,
niin useasti ettet enää kestä sitä.
Jätät minut yksin,
sitähän minä pelkäänkin,
yksinäisyyttä.
Voit nähdä pelkoni silmistäni,
myös sillon kun menen iltaisin yksin nukkumaan.
Silloin aina ajattelen sinun olevan siinä,
eikä minua pelota enää niin paljon.
Tahtoisin kittää sinua useammin siitä,
että olet olemassa,
en vain ole kovin hyvä siinä.
Anteeksi!
