Istun yksin kotona.
Toivon että joku tulisi.
Rauhoittelisi.
Minä itken,
itken ikävääni.
Miksi kaikki ei voisi ola niinkuin tahdon.
En joutuisi silloin olemaan yksin.
Itken vain siksi että olen yksin.
Minulla on ikävä,
ikävä rakkaimpani syliin.
Lämpimään,
rauhalliseen,
hellään syleilyyn.
Kosketuksesi rauhoittaa minut.
Se näyttää minulle uuden maailman.
Ihanan pehmeän maailman,
jossa kaikki on hyvin,
eikä minun tarvitse irroittaa sinusta ikinä.