IRC-Galleria

Maanantai, ja taas alkoi arkinen aherrus.

Huolestuttaa nuo reumakivut. Pitää tilata lääkäri ja kysyä olisiko tähän olemassa jokin ratkaisu. Näitä kipukukkia ei enää kestä. Pahimmillaan olo on niin kivulias, ettei saa sormia taipumaan ja tavarat lentelevät eikä kävelystä tule mitään. Sen huomaa, että jotain on tapahtunut, kun olo on niin radikaalisti muuttunut ja reuma pahentunut viime vuodesta. Vaikka kuinka koettaisi leikkiä urheaa ja ottaa asian huumorilla, minua oikeasti asia vaivaa ja ärsyttää. Joskus miettii kuinka vitun vaivainen sitä osaa olla kolmekymppisenä. Millainen sitä onkaan kymmenen vuoden kuluttua? Paheneeko kivut? Ja kuinka pahat ne pahimmillaan sitten voivat ollakaan? Jeesus Kristus... pelottava skenaario. Oikeasti.

En minä tiedä. Tätäkään asiaa. Sitä vain voi toivoa, että jokin ratkaisu tähän olisi. Nämä kivut minä hyvin voisin vaihtaa pois. Sanotaan, ettei kenellekään anneta isompaa ristiä kuin se minkä jaksaa kantaa. Mutta siltikin... Ei tällaista. Ei oikeasti. Ei kenellekään.

Ärsyttää nuo kipua ihannoivat idiootit. Pain is pleasure ja sitä rataa. HAH! Minusta tuntuu, etteivät raukat tiedä paskan vertaa mistä puhuvat. Welcome to my life! Ja eikun käännyttämään. Päivä tätä paskaa saisi aikaan aika monta käännynnäistä! Uskoisin ainakin.

Mutta siltikin, minä rakastan elämääni.

Eilen tuli televisiosta Babe suurkaupungissa, ja monessa kohtauksessa oli mukana pieni viirukas kissanpentu. Samanlainen kuin meidän Viiru oli muksuna. Sellainen pieni nappisilmäinen pallero. Minä itkin elokuvan alusta loppuun! Tekee pahaa kun ihmiset ovat julmia ja pahoja eläimille. Oikeastaan minä en niinkään osaa, pysty, kykene välittämään mitä aikuisille tapahtuu. Monasti heillä on ollut valinnan mahdollisuuksia monia, jopa lukemattomia elämänsä aikana, ja niitä tulee jatkuvasti lisää, asiat ovat vain omasta tahdosta kiinni, ja siitä jääkö tuleen makaamaan vai ei.. osaako ottaa apua vastaan ja hakeeko sitä vai ei.... Mutta jos joku on eläimille paha, tai lapsille, se tekee pahaa! Ja siitä minä näen punaista. Kuinka joku voi haluta olla paha jollekin, joka ei osaa pitää puoliaan?! Se on tiettyä ylivallan näyttöä, mutta jotain vikaahan tuollaisessa ihmisessä täytyy olla! Eikä sellainen saa minulta mitään ymmärrystä, eikä sääliä. Ei missään tapauksessa, oli kolikolla vaikka kuinka monta puolta tahansa.

Pikkusiskon raskaus etenee hyvää vauhtia. Rusina kasvaa kovaa kyytiä ja ensi kuun 10. päivä saadaan tietää sukupuoli. Minulla on tunne, että Rusina on poika! Mutta ei kerrota kenellekään.... Shhh!!! *wirn*