IRC-Galleria

Perjantaina iltapäivällä ATK-tunnilla seitsemäsluokkalaisten matematiikan opiskelu on saavuttanut tietokonemaailman. Opettajainhuoneessa on ollut hiljaista, ja minä olen painanut mieleeni seinien värit ja taulujen kummallisen sotkuiseninnostavan taiteen ja ajatellut itseäni opettajana ja ehtinyt tajuta, että tätä minä todella haluan tehdä joskus sitten, kun minä yliopistosta maisterina valmistun.

Yöllä tunkkaisessa huoneessa talossa kaikki nukkuvat, ja sinä olet jäänyt yöksi, ja siitä minulla on keltainen olo; kyllä sinä tiedät mitä se tarkoittaa, sillä sinä itse keksit kaiken sen. Muutama päivä aiemmin minä kysyin, miten minä pääsisin sinun sydämeesi, ja sinä sanoit, että minä olen siellä jo, ja sen tajutessani minä siinä sinun halauksesi uumenissa onnellisena melkein pakahduin. Tänään minulla on ollut keltainen olo koko päivän, sillä sinä olet ollut minun kanssani. Karate Kidin jälkeen me sohvalla maatessa tehtiin yhdessä muutama karateliike. Ving ja vong ja viuh. Minun käteni sinun käsissäsi sinä huidoit liikkeitä ilmassa, ja minä nauroin, ja me nauroimme molemmat, ja kello meni ja meni, mutta sinä olit siinä vielä hetken ennen kuin sinä suutelit ja hymyilit ja lähdit kotiin päin.

Jos hiljaiset pienet keskustelut tuovat selvennyksiä kahden ihmisen väliseen yhteiseen maailmaan, me olemme läheisiä ja jotakin suurta ja tärkeää.

-Suuse-